Mikael Thylin
Mikael Thylin (ven. Михаил Степанович Тюлин,1. syyskuuta 1862 Pietari Venäjän keisarikunta – 1935 Moskova, Neuvostoliitto) oli suomalaistaustainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraali, joka toimi Orenburgin kuvernöörinä ja Orenburgin kasakka-armeijan komentajana vuosina 1915-1917.[1]
| Mikael Thylin | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. syyskuuta 1862 Pietari, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 1. tammikuuta 1935 (72 vuotta) Moskova |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Venäjän keisarikunta / Neuvostoliitto |
| Palvelusvuodet |
1877–1917 (Venäjän keisarikunta) 1919-1935 (Neuvostoliitto) |
| Taistelut ja sodat | I maailmansota, Itärintama (1914–1915) |
| Sotilasarvo | Kenraali |
Ensimmäisessä maailmansodassa kenraaliluutnantti Thylin toimi 7. ratsuväkidivisioonan komentajana ja saavutti heinä-elokuun 1914 taistelujen perusteella Yrjön miekan. Marraskuun lopulla 1914 hänet siirrettiin Luoteisrintamalle 2. kubanilaisen kasakkadivisioonan komentajaksi. Hänet joukkonsa osallistuivat aktiivisti elo-syyskuussa 1915 käytyihin Vilnan-suunnan taisteluihin.[1]
Syyskuussa 1915 hänet nimitettiin Orenburgin kuvernööriksi ja samalla Orenburgin kasakkajoukkojen yliatamaaniksi. Helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen hänet erotettiin kuvernöörinvirasta ja siirrettiin reserviin. Lokakuun alussa 1917 hänet ylennettiin kenraaliksi, ja samalla hän sai eron armeijasta sairauden vuoksi.[1]
Lokakuun vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen hän palveli puna-armeijaa. Tammikuusta 1919 lähtien hän oli mukana kehittämässä ratsuväen ohjesääntöjä. Vuodesta 1922 lähtien hän toimi opettajana Puna-armeijan sotilasakatemiassa.[1]
Kenraali Mikael Thylin kuoli vuonna 1935, ja hänet on haudattu Moskovaan Novodevitšin hautausmaalle yhdessä toisen vaimonsa Jevgenia Jakovlevnan, os. Gardenina (k. 1929), kanssa. Mikael Thylin oli avioitunut ensimmäisen kerran tykistönkenraali Nikolai Egerströmin tyttären Aleksandran kanssa. Heille syntyi kolme lasta Nikolai (s. 1883), Olga (s. 1887) ja Mihail (s. 1893). Aleksandran kuoli vuonna 1895. Sen jälkeen hän avioitui Jevgenia Gardeninan kanssa, ja heille syntyi poika Jakov (1900-1949), joka toimi taidekriitikkona.[1]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa