Mikael Nyberg
Berndt Mikael Nyberg (7. helmikuuta 1871 Helsinki – 11. tammikuuta 1940 Äänekoski)[1] oli suomalainen säveltäjä ja runoilija, joka sävelsi varsinkin hengellistä musiikkia.
Henkilöhistoria muokkaa
Nybergin vanhemmat olivat lehtori Berndt Axel Nyberg ja Aina Sofia Topelius. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1894–1905 oli Ida Elisabeth Leinberg ja toinen vuodesta 1906 Esther Irene Leinberg.[1] Nyberg oli Sakari Topeliuksen tyttärenpoika ja muusikko Jukka Kuoppamäen isoäidin veli. Hänen serkkujaan olivat kansanrunoudentutkija Kaarle Krohn, säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikintutkija Ilmari Krohn ja kirjailija Helmi Krohn. Tultuaan ylioppilaaksi 1889 Nyberg opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuoteen 1893. Hän toimi Oulun tuomiokirkon urkurina 1894–1896 ja samaan aikaan Oulun ruotsalaisen lyseon ja tyttökoulun laulunopettajana, Rauman seminaarin laulun- ja soitonopettajana vuosina 1896–1898, Sortavalan seminaarin musiikin lehtorina vuosina 1898–1917 sekä Raja-Karjalan kansanopiston johtajana vuodesta 1920. Hän oli myös Sortavalan Evankelisen Seuran Kaikille-lehden toimittaja.[1]
Taiteellinen tuotanto muokkaa
Jo opiskeluaikoinaan Nyberg keräsi kansansävelmiä Lounais- ja Keski-Suomesta. Hän sävelsi etenkin hengellisiä yksin- ja kuorolauluja, koulu- ja lastenlauluja, kantaatteja sekä alkusoittoja Suomen evankelisluterilaisen kirkon koraalikirjaan.[2] Nykyisessä virsikirjassa on Nybergin säveltämä virsi numero 631, Oi Herra, jos mä matkamies maan.
Hän on myös kirjoittanut virren 342, Niin ihanaa on ylistää, alkuperäiset ruotsinkieliset sanat "Det är ett kosteligt ting, o Gud" ja jotka Alpo Noponen suomensi.[3] Mikael Nyberg oli myös säveltänyt sen.[4] Alpo Noposen suomentamana se otettiin Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1900 (”On ihanata ylistää”). Kun teksti tuli vuoden 1938 virsikirjaan, sitä muokattiin ’virsimäisemmäksi’. Esim. säe ”On laulelomme heikko vain” muutettiin kuulumaan ”On virsi täällä heikko vain”. Virsikirja mainitsee kuitenkin virren suomentajaksi Hilja Haahden.[5] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa Nybergin virsi on numerolla 307 "Att prisa dig är underbart". Virren teksi ei kuitenkaan ole alkuperäinen Nybergin teksti, vaan se on Ole Jakobsonin tekemä käännös Hilja Haahden suomennoksen mukaan.[6]
Lisäksi Nyberg on suomentanut joitakin, alkujaan pääasiassa ruotsinkielisiä virsiä. Hänen kääntämiään tai muokkaamiaan virsiä on Virsikirjassa viisi.[7] Nyberg julkaisi vuonna 1890 kokoelman hengellisiä kansansävelmiä (Kansan lahja kirkolle) yhdessä Ilmari Krohnin kanssa. Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjassa on 30 Nybergin säveltämää tai suomentamaa laulua. Tunnetuimpia hänen säveltämiään lauluja ovat mm."Ken on luonut sinitaivaan", "Mä olen niin pienoinen", "Tietäs, Herra, tahdon käydä", "Tuolla keinuu pieni pursi "sekä "Vanha vuosi vaipui hautaan".[8]
Sävellyksiä muokkaa
Nybergin sävellyksiä ovat muun muassa:[1]
- kantaatit vuosina 1910, 1919, 1921, 1932 ja 1934
- noin 100 yksinlaulua ja duettoa
- noin 130 kuoro- ja yhteislaulua sekä lastenlauluja
- koraalialkusoittoja.
Teoksia muokkaa
Nyberg toimitti muun muassa seuraavat teokset:[1]
- Koraalikirja seminaarien soitto-opetusta varten, 1888
- Opettajan laulukirja, 1902
- Virsisävelmistö, 1917, Ilmari Krohnin kanssa
- Uusia hengellisiä sävelmiä I–III, 1908–1913, Ilmari Krohnin ja Heikki Klemetin kanssa
- Liturgiset sävelmät, kuten edellä
- Hengellisiä lauluja ja virsiä (Suomen Lähetysseura)
Runoja Nyberg kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Krohn, Ilmari: ”Mikael Nyberg”, Suomen säveltäjiä, s. 307-313. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.
- ↑ Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 347. Helsinki: Otava, 1948.
- ↑ Niin ihanaa on ylistää virsikirja.fi. Viitattu 21.10.2020.
- ↑ Andliga Sånger och Psalmer Notupplaga, s. 118. Laulu N.o 77. Finska Missionssällskapet, 1900.
- ↑ 342 Niin ihanaa on ylistää virsikirja.fi. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ 307 Att prisa dig är underbart psalmbok.fi. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja
- ↑ Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 414. Suomen musiikin historia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-x.