Mihail Petraševski
Mihail Vasiljevitš Butaševitš-Petraševski, tavallisesti Mihail Petraševski (ven. Михаи́л Васи́льевич Буташе́вич-Петраше́вский; 13. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) 1821 Pietari – 16. joulukuuta (J: 7. joulukuuta) 1866 Jeniseiskin kuvernementtilähde?) oli venäläinen vallankumouksellinen ja ajattelija.
Petraševski valmistui vuonna 1839 Tsarskoje Selossa Venäjän aatelistolle tarkoitetusta Aleksanterin lyseosta ja opiskeli Pietarin yliopistossa oikeustiedettä ja talouspolitiikkaa. Sen jälkeen ulkoasiainministeriö palkkasi hänet kääntäjäksi ja tulkiksi.[1] Petraševski alkoi 1845 salanimellä Kirillov julkaista tietokirjaa Vierasperäisten sanojen taskusanakirja, jonka sensuuri kielsi.[2] Teos sisältää teoreettisia artikkeleita, joissa kansantajuistetaan utopistisen sosialismin demokraattisia ja materialistisia ajatuksia ja periaatteita. Petraševskin asunnosta tuli vuodesta 1844 alkaen älymystön kokoontumispaikka, jossa vuodesta 1845 kokoonnuttiin viikoittain.[1] Tapaamiset saivat myöhemmin nimen pjatnitsi (perjantait)lähde? ja niiden kävijät nimen petraševtsit[2]. Kävijät hyödynsivät Petraševskin yksityiskirjastoa, johon kuului kiellettyjä kirjoja materialistisesta filosofiasta, utopistisesta sosialismista ja vallankumousliikkeiden historiasta.[1]
Tunnettuihin Petraševskin piirin jäseniin kuului kirjailija Fjodor Dostojevski, joka osallistui piiriin vuodesta 1847 säännöllisesti. Petraševski kannatti Charles Fourier'n ajatuksia.[1] Hän puhui Venäjän demokratisoinnin ja maaorjien vapauttamisen puolesta. Hän kannatti kansan parissa tehtävää pitkää valmistelevaa työtä vallankumoustaistelun hyväksi. Vuoden 1848 loppupuolella Petraševski osallistui tapaamisiin, joissa suunniteltiin salaseuran perustamista.lähde?
Petraševski pidätettiin 1849 ja tuomittiin kuolemaan. Muiden Petraševskin piirin jäsenten mukana hänet vietiin yleisesti julkisiin teloituksiin käytetylle Semjonovin rykmentin paraatikentälle ja sidottiin paaluun. Viime hetkellä teloitus keskeytettiin, ja rangaistus muutettiin määräämättömän pituiseksi karkotukseksi Siperiaan.[1] Hän joutui suorittamaan rangaistustaan Itä-Siperiaan. Vuonna 1856 Petraševskin asema määriteltiin maanpakolaisuudeksi. Hän asui Irkutskissa, jossa hän vuonna 1860 perusti Amur-nimisen sanomalehden. Petraševskin puhuttua julkisesti paikallisviranomaisten vallan väärinkäytöstä hänet karkotettiin helmikuussa 1860 Minusinskin piirikuntaan, jossa hän kuoli 1866.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Hannu-Pekka Björkman, Dostojevskin rikoksen ja rangaistuksen vuodet, Kansallisteatteri 28.11.2018
- ↑ a b art. Petraševskij, Mihail Vasiljevitš palsta 502 Tietosanakirja, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1915
