Metsäapila

putkilokasvilaji

Metsäapila (Trifolium medium) on Euroopassa tavattava, hernekasveihin kuuluva punakukkainen apilalaji.

Metsäapila
Metsäapila kuvattuna Keravalla.
Metsäapila kuvattuna Keravalla.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Apilat Trifolium
Laji: medium
Kaksiosainen nimi

Trifolium medium
L.

Katso myös

  Metsäapila Wikispeciesissä
  Metsäapila Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Metsäapilan lehtiä ja kukinto.
 
Metsäapilakasvusto Keravalla, etualalla valkoapilaa (T. repens).
 
Kontukimalainen metsäapilan kukassa.

Monivuotinen metsäapila kasvaa 20–45 cm korkeaksi. Varret ovat kaarevia tai kohenevia ja harvaan myötäkarvaisia. Tummanvihreät ja laikuttomat lehdet ovat kolmisormisia. Lehtien korvakkeet ovat tasasoukan suikeita, pitkäperäisiä ja ne ovat ruodin kanssa pitkälti yhdiskasvuisia. Lehdykät ovat 2–6 cm pitkiä, soikeita tai suikeita ja lähes ehytlaitaisia. Yksittäin oleva kukinto on pallomainen, pitkäperäinen ja 2–4 cm pitkä. Tummanpunainen teriö on tyveltä yhdislehtinen. Verhiöntorvi on kalju, liuskat ovat karvaisia. Metsäapila kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Siemenet kypsyvät verhiön sisään jäävässä palossa.[1]

Metsäapila muistuttaa hyvin paljon ruusuapilaa eli pyökkiapilaa (T. alpestre), joka on kuitenkin Suomessa hyvin harvinainen. Suomessa kasvavista lajeista se muistuttaa jonkin verran myös puna-apilaa (T. pratense). Suurin ero lajien välillä on, että puna-apilan lehdet ovat laikukkaita.[2]

Levinneisyys muokkaa

Metsäapila on eurooppalainen laji, joka on levinnyt lähes koko maanosaan. Euroopasta se puuttuu Islannista, Pyreneiden niemimaalta, Etelä-Italiasta ja -Kreikasta sekä pohjoisimmilta arktisilta alueilta. Lajia on tavattu tulokaslajina myös Pohjois-Amerikasta.[2] Suomessa metsäapila on yleinen maan lounais-, etelä- ja kaakkoisosissa, jossa se on alkupeäinen laji. Satunnaisena tulokaslajina sitä kasvaa Etelä-Lappia myöten.[3][4]

Elinympäristö muokkaa

Metsäpila kasvaa niityillä, pientareilla sekä puolivarjoisissa lehtomaisissa metsissä ja rinnemetsissä.[1][5] Laji muodostaa usein tiheitä, suuria kasvustoja.[6]

Lähteet muokkaa

  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.

Viitteet muokkaa

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 289.
  2. a b Den virtuella floran: Skogsklöver (ruotsiksi) Viitattu 30.3.2011.
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Metsäapilan (Trifolium medium) levinneisyys Suomessa Viitattu 16.10.2017.
  4. Oulun kasvit 2005, s. 295.
  5. LuontoPortti: Metsäapila Viitattu 30.3.2011.
  6. Ålands flora 2010, s. 259.

Aiheesta muualla muokkaa