Metatutkimus
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin meta-analyysi kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Metatutkimus eli kokoomatutkimus eli koontitutkimus tarkoittaa aiempien tutkimusten pohjalta tehtyä synteesiä.[1] Yksinkertaisimmillaan se vain tuottaa painotetun keskiarvon aiemmista tutkimuksista. Näin tulos perustuu aiempien tutkimusten datan yhdisteeseen ja on siten periaatteessa luotettavampi kuin mikään niistä yksinään.
Metatutkimusta varten kootaan aiheesta tehtyjä tutkimuksia koskevia aiempia artikkeleita. Metatutkimuksen keskeinen ongelma on olennaisten artikkelien ja luotettavan tiedon löytäminen. Tutkimuksen aloittamisen ensimmäinen vaihe on tutkimusongelman määrittäminen ja jäsentäminen. Sen jälkeen etsitään ja kootaan artikkelit. Eri näkemysten mukaan valintakriteerit on tehtävä joko ennen artikkelien kokoamista tai kriteerit muotoutuvat kokoamisen aikana, niin että materiaalia kootaan mahdollisimman paljon. Ne luetaan ja niistä karsitaan pois epäolennaiset. Valinta voidaan tehdä myös otannalla. Valintakriteerien määrittämiseksi voidaan määritellä avainkäsitteet, ja artikkelien haku tehdään hakuohjelmilla. Kolmas vaihe on artikkelien analysointi.[1]
Meta-analyysin tarkoituksena on, että teksteillä saadaan aiheeseen eri näkökulmia ja että koottuna yhteen ne edustavat samaa aluetta.[1]
Meta-analyysi on tyypillinen kirjallisuuskatsaus, mutta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä myös ilman tilastollisia menetelmiä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Koskinen, Rauno: Teoreettisen tutkimuksen metodologia edu.helsinki.fi. 2.3.2005. Helsinki. Viitattu 20.2.3009. [vanhentunut linkki]