Väli- eli mesomittakaava on säätieteessä luokitus, jonka sääjärjestelmiin kuuluvat mm. kuuropilvet sekä maa- ja merituuli.[1] Tarkasteltavan alueen läpimitta on tyypillisesti noin 75-500 km, mutta ulottuu sadoista metreistä satoihin kilometreihinlähde?. Mesomittakaavan konvektiiviset kompleksit ja systeemit ja ukkospilvijonot ovat säätieteessä tyypillisiä mesomittakaavan ilmiöitälähde?. Mesomittakaava tarkastelee horisontaalisella asteikolla aluetta 2-2000 km[2]. Mesomittakaavan alla on mikroskaala ja yläpuolella synoptinen skaala[3].

Mesomittakaavan alaosaan voi useimmiten laskea kuuluvaksi myös yhden kuuropilven kokoiset ilmiöt.[4]

  • Meso-gamma 2-20 km ukkosmyrskyt
  • Meso-beta 20-200 km lumimyrskyt
  • Meso-alpha 200-2000 km mesomittakaavan konvektiivinen järjestelmä, pienet trooppiset syklonit, rintamat, ukkospilvijonot.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Yuh-Lang Lin: Mesoscale Dynamics. Cambridge University Press, 2007. Google Books (viitattu 29.2.2012). (englanniksi)
  • Orlanski L: A rational subdivision of scales for atmospheric processes.. Bulletin of Am. Met. Soc., 1975, s. 527-530.

Viitteet muokkaa

  1. Karttunen - Koistinen - Saltikoff - Manner: Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 261. Ursa, 2008.
  2. Lin 2007 s. 2.
  3. Lin 2007 s. 1.
  4. Orlanski 1975, Lin 2007 s. 2.

Aiheesta muualla muokkaa