Meningoseele

selkärankahalkio, synnynnäinen selkäytimen kehotyshäiriö

Meningoseele (lat. meningocele) eli selkärankahalkio on spina bifida -tyyppisiin selkäytimen kehitysvammoihin kuuluva vamma. Meningoseelestä on kyse silloin, kun epätäydellisesti sulkeutuneesta neuraaliputkesta pursuaa osittain ulos aivo-selkäydinnestettä ja selkäydinkanavan suojakalvoja. Vamma aiheuttaa lapsen selkään pienen kohjun, mutta koska selkäydin ja hermot eivät pursua kohjuun, hermot eivät vaurioidu ja siten meningoseele-henkilöille ei aiheudu spina bifidasta kovin vaikeita oireita.[1]

Meningoseele (selkärankahalkio)
Luokitus
ICD-10 Q05
MeSH C16.131.666.680.598
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Meningoseele on spina bifida -tyypin sulkeutumishäiriöistä harvinaisin.[1] Se eroaa yleisemmästä meningomyeloseelestä siten, että meningomyeloseelessä selkäydin ja hermot ovat vaurioituneet niiden pullistuttua aivo-selkäydinnestettä sisältävään kohjuun.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Spina Bifida International federation for spina bifida and hydrocephalus. Arkistoitu 16.2.2008. Viitattu 21.6.2008. (englanniksi)
  2. Jolma, Mirjami: Mistä selkäytimen liekaantuminen johtuu metachronos.fi. Arkistoitu 3.4.2008. Viitattu 24.6.2008.