Menšikov
Menšikov (ven. Меншиков, Suomen aatelissa Menschikoff) oli venäläinen ruhtinassuku, jonka eräs haara kuului 1800-luvulla myös Suomen aateliin. Se oli Suomen ainoa ruhtinaallinen aatelissuku, mutta suomalainen haara sammui vuonna 1893.[1]
| Menschikoff | |
|---|---|
 Venäläisen Menšikov-suvun vaakuna |
|
| Alkuperä | Venäjä |
| Kantaisä | Aleksandr Danilovitš Menšikov |
| Kartano | Anjalan kartano |
 Suomen ritarihuone |
|
| Introdusoitu | 1833 |
| Arvo | Ruhtinassuku |
| † Sammunut Suomessa | |
| Sammunut | 1893 |
| Viimeinen mies | Vladimir Menšikov, kuollut 1893 |
Suku polveutui Inkerin ensimmäisestä herttuasta, venäläisestä valtiomiehestä ja sotilaasta Aleksandr Danilovitš Menšikovista, joka oli alhaista syntyperää.[2] Suomen aateliin suku liitettiin heinäkuussa 1833, kun silloinen Suomen kenraalikuvernööri ja Venäjän meriministeri Aleksandr Menšikov introdusoitiin Suomen ritarihuoneelle nimellä Menschikoff.[1] Hänelle lahjoitettiin vuonna 1842 myös Anjalan sääntöperintötila.[3]
Suomalainen ruhtinassuku sammui Aleksandr Menšikovin ainoan pojan, kenraali Vladimir Menšikovin kuollessa Saksassa 27. syyskuuta 1893.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Menschikoff. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 19.12.2013.
- ↑ Kalleinen, Kristiina: Menschikoff, Alexander Sergejevitsh (1787 - 1869) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 19.12.2013.
- ↑ a b Menschikoff (Menšikov), Vladimir Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Menšikov Wikimedia Commonsissa
