Meganeura
Meganeura monyi oli nykyisiä sudenkorentoja muistuttava, suurikokoinen hyönteinen. Sen siipiväli saattoi olla 70 senttimetriä ja ruumiin pituus 40 senttimetriä. Meganeura monyi eli myöhäisellä kivihiilikaudella noin 300 miljoonaa vuotta sitten.[2]
| Meganeura | |
|---|---|
 Meganeura monyi Toulousessa museossa. Sen siiven kärkien väli on 68 senttimetriä. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset, Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta, Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset, Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset, Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset, Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset, Pterygota |
| Ylälahko: | Odonatoptera |
| Lahko: | †Griippikorennot Meganisoptera |
| Heimo: | †Meganeuridae |
| Suku: | †Meganeura |
| Laji: | monyi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
† Meganeura monyi |
|
| Katso myös | |
Meganeuran suuren koon mahdollisti ilman korkea happipitoisuus: happea oli tuohon aikaan ilmasta miltei 40 prosenttia, mikä on melkein kaksi kertaa niin paljon kuin nykyisin. Samaan aikaan eli myös muita suurikokoisia hyönteisiä kuten rososiipiäisiä (Dictyoptera) ja palaeodictyopterat.[2]
Meganeuran elintapojen oletetaan olleen pitkälti samankaltaiset kuin nykyisten sudenkorentojen. Se pyydysti sen ajan suurikokoisimpia hyönteisiä ilmasta, tarttuen niihin jaloillaan. Se oli suurin saalistaja paleotsoottisella maailmankaudella kivihiilikaudelta permikaudelle, jolloin ensimmäiset matelijat ilmestyivät.[2]
Taiteilijoiden näkemyksiä Meganeurasta muokkaa
-
Malli Meganeurasta Dinoparkissa Münchenissä. -
Meganeuran ennallistus, Mensch und Natur-Museum, München. -
Meganeura oli jättiläismäinen sudenkorento kivihiilikaudella.
Lähteet muokkaa
- ↑ †Meganeura monyi Brongniart 1884 (griffinfly) Fossilworks. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Garrouste, Romain: Are the Paleozoic era’s giant dragonflies still among us? The Conversation. 2.9.2018. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Cannell, Alan E. R.: The engineering of the giant dragonflies of the Permian: revised body mass, power, air supply, thermoregulation and the role of air density. Journal of Experimental Biology, 2018, nro 221, s. 1–7. doi:10.1242/jeb.185405. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)