Medialukutaito
 |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: artikkelissa käsitellään medialukutaitoa vain perusopetuksen näkökulmasta |
Medialukutaito on kyky lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse[1], sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Medialukutaito on siten tavallista lukutaitoa laajempi taito[1]. Siihen kuuluu myös taito käyttää asianmukaisia laitteita. Kriittinen medialukutaito painottaa taitoja, joiden avulla ihminen pystyy arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja median esitystapoja tulkiten.[2]
Medialukutaito perusopetuksen opetussuunnitelmassa muokkaa
Medialukutaito on mukana vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa[3] aihekokonaisuutena äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen tavoitteina ja sisältöinä. Aihekokonaisuuksilla pyritään opetuksen eheyttämiseen. Ne tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä koulun toimintakulttuuriin.
Viestintä ja mediataito-aihekokonaisuuden avulla oppilaan halutaan ilmaisevan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää; kehittävän tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa, suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä. Pyrkimyksenä on myös, että oppilas tuottaa ja välittää viestejä, sekä käyttää mediaa tarkoituksenmukaisesti ja oppii käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, tiedonvälityksessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Kyseisen aihekokonaisuuden keskeisiksi sisällöiksi mainitaan omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa, viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus, median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen, yhteistyö median kanssa, lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus sekä viestintätekniset välineet, niiden monipuolinen käyttö ja verkkoetiikka.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Medialukutaito Yle mediakompassi. Viitattu 21.11.2012.
- ↑ Medialukutaito Mediakasvatus.fi. Arkistoitu 17.12.2013. Viitattu 21.11.2012.
- ↑ Opetushallitus, tiedote Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 23.2.2008
Kirjallisuutta muokkaa
- Medialukutaito Suomessa. Kansalliset mediakasvatuslinjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:37. Helsinki: Grano Oy, 2019. ISBN 978-952-263-674-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Hyvä medialukutaito : suuntaviivat 2013–2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:11. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2013. ISBN 978-952-263-218-0. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Kupiainen, Reijo & Sintonen, Saara: Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-951-570-769-7.
Aiheesta muualla muokkaa
- Medialukutaidosta Wikiversityssa [1] (englanniksi)
- Ylen Elävä arkisto: Mediaa kannattaa oppia lukemaan
- Valheenpaljastaja: Testaa onko sinusta faktantarkastajaksi -testi Yle.fi
- Karvonen, Erkki: Kaupallisuus journalismietiikan uhkana. niin & näin 4/2000, 20–24.
- Pihkala, Juha: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat? niin & näin 4/2000, 19.