Matkahuolto
Oy Matkahuolto Ab on vuonna 1933 perustettu yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, jonka omistaa Linja-autoliitto osastoineen.[2] Yhtiön pääliiketoiminta-alat ovat matka- ja pakettipalvelut.[3]
| Oy Matkahuolto Ab[1] | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Paremmin perillä |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 28. tammikuuta 1933 [2] |
| Toimitusjohtaja | Mika Husso[1] |
| Puheenjohtaja | Matti Viialainen [1] |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi[1] |
| Toiminta-alue | Matka- ja Pakettipalvelut |
| Toimiala | linja-autoasemat[1] |
| Tuotteet | linja-autoliikenne, kahvilat, kuljetusliikenne, postituspalvelu[1] |
| Liikevaihto |
 96,6 milj. euroa (2022)[1] |
| Liikevoitto |
1,1 milj. euroa (2022)[1] |
| Henkilöstö |
 519 (2022)[1] |
| Tytäryhtiöt | Trimico Oy sekä kiinteistöosakeyhtiöitä |
| Omistaja | Linja-autoliitto ry sekä sen osastot |
| Kotisivu | www.matkahuolto.fi |
Matkahuolto kuljettaa Postin jälkeen eniten paketteja Suomessa.[4]
Historia muokkaa
Ennen Matkahuoltoa 1928–1932 muokkaa
Linja-autoliikenteen alkuaikoina yrittäjät ilmoittivat kukin erikseen sanomalehdissä, mistä heidän bussinsa lähtevät ja mihin aikaan. Vuonna 1928 perustettiin Linja-autoliikennöitsijäin Liitto (LAL).[5] Sille haluttiin perustaa paikallisosastoja, jotta liikenteen valvonta olisi tehokkaampaa. Ensimmäinen paikallisosasto perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1928. Vuoteen 1930 mennessä paikallisosastoja oli syntynyt Helsinkiin, Jyväskylään, Kotkaan, Kuopioon, Lahteen, Mikkeliin, Poriin, Tampereelle, Turkuun, Vaasaan, Viipuriin ja Pohjois- ja Itä-Karjalaan.[6] LAL:n paikallisosastot ryhtyivät perustamaan keskitettyjä linja-autoasemia helpottamaan matkustusta ja tavarankuljetusta. Ensimmäiset linja-autoasemat avattiin Tampereella ja Hämeenlinnassa vuonna 1929.[7] LAL teki yhteistyötä kahden öljy-yhtiön kanssa. Sekä Suomalainen Shell Oy että Osakeyhtiö Nobel-Standard Suomessa alkoivat perustaa kilpailevia linja-autoasemia samoille paikkakunnille.[7]
Matkahuolto 1933–1999 muokkaa
Oy Matkahuolto Ab:n perustivat 1933 LAL:n ohella Suomen Autoilijaliitto ry, Vakuutusosakeyhtiö Liikenne, Arne Söderberg ja Frithiof Timgren kukin 20 prosentin osuudella.[5] Matkahuollon tehtävä oli huolehtia eri puolelle maata perustetuista linja-autoasemista, niiden asiakkaista ja niiden kautta kulkevasta tavaraliikenteestä. Se yhdisti maan liikennealan yritykset ja tuki niiden markkinointia ja palvelutoimintaa.[8] Yhtiöjärjestyksen mukaan Matkahuollon tarkoitus oli "toimia ammattiautoilijoiden huoltokonttorina, perustaa linja-autojen pysähdyspaikoille odotus- ja matkailutoimistoja ja hoitaa niitä, omistaa kiinteistöjä tai niitä vuokrata, toimia vakuutusyhtiöiden asiamiehinä sekä harjoittaa asianomaisella luvalla ravintola- ja kahvilaliikettä ynnä kauppaa kaikilla autoalaan kuuluvilla tavaroilla."[7]
Matkahuollon tehtävistä tärkein oli linja-autoasemaverkon laajentaminen.[7] Vuonna 1939 Matkahuollolla oli 56 toimipaikkaa ja 36 omaa asemaa.[7] Helsingin linja-autoasema siirtyi LAL:ilta Matkahuollolle vuonna 1935.[7] Sinne sijoittui Matkahuollon pääkonttorin lisäksi Linja-autoliikennöitsijäin Liitto.[9]
Sotien aikana linja-autoliikennettä rajoitettiin polttoaineen säännöllistämiseksi. Liikenne oli ennakoitua suurempaa. Metsähallitus alkoi myydä linja-autoasemilla hiiltä vuonna 1940, mikä toi Matkahuollolle tärkeitä tuloja.[6] Vuonna 1946 Matkahuollolla oli 35 omaa linja-autoasemaa ja 133 linja-autotoimistoa.[5] Vuosikymmenen lopussa Matkahuollon omia linja-autoasemia oli 49 ja asiamiestoimipaikkoja 310.[6]
Matkahuolto tarjosi palvelujaan myös liikenteenharjoittajille myymällä matkalippuniteitä, rahastajan pihtejä ja kuljettajan lakkeja.[9]
Suurimmillaan asiamiesverkko oli vuonna 1967 (464 kpl), kunnes verkosto alkoi supistua maaseudulta pois muuton ja yksityisautoistumisen takia. Vuonna 1977 yrittäjävetoisia Matkahuollon toimipaikkoja oli vajaa 400, Matkahuollolla taas oli 68 omaa linja-autoasemaa.[9] Almex-rahastuskassakoneita meni kaupaksi 1960–1970-luvuilla vuosittain aluksi 300 ja lopulta noin tuhat kappaletta vuodessa.[9] Matkahuollon välittämän bussirahdin määrä viisinkertaistui kasvoi vuodesta 1947 vuoteen 1969, jolloin niitä tehtiin yli viisi miljoonaa.[9]
Vuonna 1979 Matkahuollon omistajia olivat Linja-autoliitto, LAL Helsingin os, LAL Turun os, Esso, Shell ja LAL Tampereen os.[5]
Vuonna 1981 Jan Heikkilä aloitti Matkahuollon toimitusjohtajana. Yhtiöllä oli hyvä likviditeetti, mutta se kannatti huonosti. Heikkilä alkoi panostaa mainontaan, johtamisjärjestelmään ja henkilökunnan kouluttamiseen. Keskioluen myynti lopetettiin Matkahuollon kahviloissa vuonna 1982. Toimenpiteet paransivat liikevaihtoa.[8]
Matkahuolto alkoi testata Kotkan reiteillään niin kutsuttuja älykortteja vuonna 1988.[10] Matkahuolto-konserniin kuulunut Kutter Oy, joka oli valmistanut linja-autokoreja Espoossa suljettiin.[8] Matkahuolto hankki yhdessä Suomen Rahtian kanssa Cargo Expressin (alunperin Kuljetusliike P. Lumiaho[11]), mutta luopui siitä kolmessa vuodessa.[12]
Vuonna 1989 Matkahuolto keskitti tavarakuljetukset Sininen Kuljetus –nimiseen konseptiin. Seuraavana vuonna monet bussiyritykset liittyivät ExpressBus-palveluun.[9]
Vuonna 1990 Matkahuollon toimintoihin kuului matkustus, kuljetus, vähittäiskauppa, ravitsemis- ja sijoitustoiminta. Konsernilla oli 1100 työntekijää. Ravintolatoiminnasta vastasi Matkainvest Oy. Konserniin kuului myös Matkafinanssi Oy ja 10 kiinteistöyhtiötä. Sekä 1990-luvun lama että kuljetusalan työtaistelut keväällä 1991 heikensivät yhtiön tulosta vuoteen 1995 asti. Vuonna 1991 Matkahuolto osti Rautatievirkamiesliitolta Siipipyörä Oy:n, johon kuului Hyvä Ystävä -ketju, helsinkiläinen Mikado-ravintola, Ykköskioskit ja Karkkipussi-myymälät.[8]
Joulukuussa 1993 Matkahuolto tilasi Ranskasta lähes 200 000 mikroprosessorilla toimivaa maksukorttia, joita alettiin käyttää paperisten sarjalippujen tilalla.[13]
Vuonna 1995 Siipipyörä myi neljä Hyvä Ystävä -ravintolaa, syyskuussa 1996 loput eli kahdeksan Hyvä Ystävä -ravintolaa myytiin Restelille. Myös Mikadon ja Seaside-hotellin ravintoloiden myyntiä suunniteltiin. Kaupoista saadut rahat oli tarkoitus käyttää älykorttijärjestelmään.[14] [4]
Vuoden 1996 loppuun mennessä älykorttijärjestelmä oli käytössä koko Suomessa. Järjestelmässä hallinnoitiin lähes 400 bussiyrityksen matkatilityksiä.[10]
Vuonna 1997 Suomessa oli 400 bussiyritystä ja 6000 niiden operoimaa autoa.[15]
Matkahuolto 2000–2019 muokkaa
Maaliskuussa 2000 Matkahuolto otti käyttöön älykorttipohjaisen maksuvälineen, jonka se toivoi kiinnostavan liikematkailijoita. Kortin myötä matkalaskutus ja matkakustannuksiin liittyvä kirjanpito helpottuivat, kun samaa korttia saattoi käyttää vuorotellen useampi henkilö ja matkat maksettiin jälkikäteen.[16] Elokuussa Matkahuolto toi Suomeen franchise-mallilla toimineen amerikkalaisen Mail Boxes Etc -konseptin.[17]
Kesän 2002 ja kevään 2003 välillä Matkahuollon verkkosivuille lisättiin kaukoliikenteen aikataulut, noin 20 000 vuoroa. Aiemmin siellä oli ollut vain pikavuorojen aikataulut.[18]
Vuonna 2004 Matkahuolto aloitti yhteistyön kansainväliseen pikarahtiin erikoistuneen TNT:n kanssa.[19]
Vuonna 2007 Matkahuolto testasi laajakaistayhteyksiä kaukoliikenteen busseissa. Yhtiö kehitti myös sähköistä lipunmyyntijärjestelmää internetiin.[20] Maaliskuussa Matkahuolto ja Tradeka (Suomen Lähikauppa joulukuusta 2008 lähtien)[21]) aloittivat yhteistyön, jonka myötä Siwat, Valintatalot ja Euromarketit liittyivät Matkahuolto pakettiverkostoon. Yhteistyö nosti toimipaikkojen määrän 500:sta 1200:een.[22]
Joulukuussa 2011 Viestintävirasto antoi Postille yleispalveluvelvoitteen, jonka mukaan se sai toimittaa pakettejaan ilman arvonlisäveroa, toisin kuin sen kilpailijat, jotka maksoivat 24 prosentin arvonlisäveron.[23]
Matkahuolto valitti Postille annetusta verovapaudesta helmikuussa 2012 Helsingin hallinto-oikeuteen.[23]
Vuonna 2013 Matkahuolto perusti ShopInShop-verkkopalvelun, joka oli tarkoitettu kokoamaan suomalaiset verkkokaupat yhteen paikkaan.[24] Matkahuolto myi matkakortteja ja pikavuoroliikenteen lippuja yhteensä 160 miljoonalle eurolla.[25]
Helsingin hallinto-oikeus kumosi Viestintäviraston päätöksen Postin erikoisasemasta huhtikuussa 2015.[23] Viestintävirasto poisti Postille myönnetyn verovapauden seuraavan vuoden kesäkuussa.[23]
Ensimmäiset pakettiautomaatit otettiin käyttöön vuonna 2015 Helsingissä ja Kauniaisissa.[26]
Pakettipalvelu-yhteistyö aloitettiin Keskon kanssa, kun se osti Suomen Lähikauppa Oy:n huhtikuussa 2016.[27] Kesällä Matkahuolto ja käytettyyn muotiin keskittynyt Zadaa avasivat Zadaa Package -logistiikkapalvelun, jonka avulla käyttäjä sai myydä ja ostaa käytettyä muotia. Tuotteiden kuljetuksessa hyödynnettiin Matkahuollon verkostoa.[28] Koko vuonna Matkahuolto myi matkakortteja ja pikavuoroliikenteen lippuja yhteensä 110 miljoonalle eurolla, pakettien kuljetuksesta 66 miljoonaa, matkapalveluista 10 miljoonaa ja kioskeista 2 miljoonaa.[25]
Matkahuolto uudisti strategiaansa keväällä 2017 ja kertoi hakevansa kasvua pakettien kuljetuksesta, matkaketjuista ja pikavuorolippujen myynnistä mobiilisovelluksen avulla.[25]
ShopInShop-palvelu suljettiin tammikuussa 2018.[29] Lokakuussa uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Janne Jakola. Matkahuolto kertoi avaavansa Lehtipisteen kanssa noin 300 pakettiautomaattia.[30] Yhtiöllä oli yhteensä noin 2000 palvelupistettä, muun muuassa R-kioskeissa, K-kaupoissa ja Tokmanneilla.[30]
Keväällä 2019 Matkahuolto ja Kesko testasivat Vantaalla logistiikkalennokkien käyttöä pakettien toimittamiseen logistiikkaterminaalista K-markettien pakettipisteisiin.[31] [32] Marraskuussa Posti lakkoili, mikä toi Matkahuollolle uusia asiakkaita pakettien jakeluun.[33] Joulukuussa Matkahuolto ja MaaS-alustaa operoiva Kyyti Group sopivat yhteistyöstä matkoja ketjuttavasta mobiilisovelluksesta.[34]
Kartelliepäily ja oikeudenkäynti 2011–2019 muokkaa
Joulukuussa 2009 kaukoliikenteen reitit Suomessa vapautuivat lakiuudistusten myötä. Linja-autoyhtiöt olivat yrittäneet kommentoida lakiuudistusta, joka teki nopealla aikataululla kaukoliikenteestä vapaimman koko EU:ssa, samalla kun kuntien ja ely-keskusten hallitsemaa bussiliikennettä ei vapautettu.[35]
Kilpailuvirasto teki syyskuussa 2011 yllätystarkastuksen Linja-autoliiton ja Matkahuollon pääkonttoreihin kartelliepäilyn vuoksi. Virasto epäili Matkahuoltoa ja Linja-autoliittoa kilpailunrajoituslain 4. ja 6. pykälän rikkomisesta eli kilpailijoiden keskeisestä kielletystä yhteistyöstä sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.[36] Matkahuollon katsottiin pyrkineen omistajiensa suojelemiseen matkustajaliikenteen halvoilla hinnoillaan uudistaneelta Onnibusilta.[30]
Keväällä 2012 Matkahuolto lisäsi aikataulujärjestelmäänsä 40–50 uutta reittiliikennevuoroa lähinnä Onnibusilta, minkä jälkeen sen järjestelmissä näkyivät lähes kaikki kotimaan vuorot.[37]
Liikenneministeri Merja Kyllönen kertoi vuonna 2013 Matkahuollon uhkailleen häntä huonolla vaalimenestyksellä. Hän oli yrittänyt kahden vuoden ajan muuttaa bussialaa markkinaehtoisemmaksi.[38] Matkahuolto kiisti uhkailleensa Kyllöstä ja kertoi yrittäneensä saada tähän yhteyttä selvittääkseen kommentin taustoja.[39]
Tammikuussa 2016 Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi raportin, jonka mukaan Matkahuolto oli ollut osa kartellia. Kartelli, johon on kuulunut Matkahuollon lisäksi eri liikennöitsijöitä, oli estänyt ja rajoittanut kilpailijoiden pääsyä alalle.[40] Bussiyhtiöt ja Linja-autoliitto kritisoivat sitä, ettei Kilpailuvirasto julkaissut koko raporttia, vaan vain yhteenvedon, jolloin niiden oli vaikea kommentoida raportin yksityiskohtia.[35] Toukokuussa Matkahuolto pyysi Kilpailu- ja kuluttajavirastoa arvioimaan, rikkooko ely-keskuksen valtiorahoitteisilla bussivuoroilla käyttämä Waltti-korttijärjestelmä kilpailulakia.[41]
Markkinaoikeus ratkaisi Matkahuoltoa koskevan kartelliasian joulukuussa 2017 ja pienensi kartellin 10 osallistujan ja Linja-autoliiton seuraamusmaksut yhteensä 1,1 miljoonaan euroon. Alunperin KKV oli vaatinut niille yhteensä 38 miljoonan euron maksuja.[42]
Lokakuussa 2018 Onnibus myytiin Koiviston Liikenteelle, joka oli yksi Matkahuollon suurimmista omistajista.[30]
Korkein hallinto-oikeus julkisti kartelliin liittyvän päätöksensä elokuussa 2019. Sen määräämien korvausten kokonaissummasta (8,9 miljoonaa euroa) Matkahuollon osuus oli 4,3 miljoonaa euroa.[43]
Matkahuolto 2020– muokkaa
Kevään 2020 korona-ajan rajoitteiden ja matkustajamäärien nopean romahtamisen vuoksi noin 70 prosenttia normaaliaikojen 10 000 linja-autovuorosta jäi tauolle.[44] Kun verkkokaupan määrä kasvoi samaan aikaan, ei linja-autoliikenteen volyymi riittänyt pakettien kuljetukseen ja paketteja alettiin kuljettaa myös rekoilla.[4] Paketteja alettiin toimittaa koteihin myös lauantaisin.[45]
Matkahuolto julkaisi Reitit ja Liput -mobiilisovelluksen alunperin maaliskuussa 2020[44] ja uudelleen keväällä 2021. Se etsii reitit osoitteesta osoitteeseen hyödyntäen eri joukkoliikennemuotoja (paikallis-, seutu- ja kaukoliikenteen matkat, saariston lautat) ja mahdollistaen lippujen ostot eri matkaosuuksille.[46] Marraskuussa Matkahuolto avasi Vantaalle uuden logistiikkaterminaalin. Terminaalin Böwe Optimus -lajittelukone yli kaksinkertaisti Matkahuollon paketin käsittelyvolyymin.[47] Yhtiö alkoi siirtää pakettiliikennettään pois linja-autoista ja linja-autoasemilta. Kuljetukseen käytetään rekkoja ja pakettiautoja ja lajittelu tapahtuu logistiikkakeskuksissa.[4]
Mika Husso aloitti Matkahuollon toimitusjohtajana tammikuussa 2023.[4] Yhtiö lopetti matkalippujen myynnin linja-autoasemilla koko maassa kesäkuun lopussa. Sen jälkeen lippuja sai ostaa joko netistä tai suoraan bussinkuljettajalta.[48] Syksyllä yhtiö kertoi sijoittavansa 25 miljoonaa euroa rakentaakseen uusia terminaaleja ja kasvattaakseen noutopisteverkostoa. Turkuun aiottiin perustaa kansainväliseen pakettiliikenteeseen keskittynyt terminaali. Yhtiö on myös kehittämässä matkalippukauppaa sekä reittisuunnittelupalvelua, jossa voidaan yhdistää esimerkiksi juna- että linja-automatkoja.[4]
Organisaatio muokkaa
Matkahuollon omistavat yksityiset linja-autoyhtiöt, eli[4] Linja-autoliitto osastoineen.[2] Alan edunvalvontaan keskittyneen Linja-autoliiton tavoitteena on muun muassa hyvien, tasapuolisten ja kestävien liiketoimintaedellytysten turvaaminen jäsenille sekä kaupunkiliikenteessä että maanteiden henkilöliikenteessä. Asiakkaille taas halutaan tarjota liikennepalveluita laadukkaasti ja kattavasti.[49]
Matkahuollon aputoiminimiä ovat Matka Pyörä, Suomen Pikarahti ja Siipipyörä.[1]
Matkahuollolla on logistiikkaterminaalit Jyväskylässä, Helsingissä (Kamppi-kauppakeskuksen alakerrassa), Tampereella ja Vantaalla.[47]
Johtoryhmä muokkaa
Vuonna 2023 Matkahuollon hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Viialainen. Muita jäseniä olivat varapuheenjohtaja Johanna Lehtosen lisäksi Henri Hihnala, Lauri Hiltunen, Tomi Pienimäki, Kennet Svanbäck ja Maria Timgren. Johtoryhmään kuului toimitusjohtaja Mika Husson lisäksi Riku Korpela, Olessia Kozlova, Petri Lindqvist, Teemu Naatula, Kati Nevalainen, Juha-Pekka Pirvola, Mika Rajanen, Jani Ståhlhammar, Hanna Weckman ja Tiina Åkerlund.[50]
Palvelut muokkaa
Matkahuollon perinteinen tehtävä on ollut tuottaa palveluita jäsenyrityksilleen. Se on ylläpitänyt linja-autoasemia, kehittänyt lipunmyyntiä ja markkinoinut linja-autoliikennettä. Pakettien kuljettaminen linja-autoissa oli yhtiölle täydentävää liiketoimintaa, mutta 2000-luvulla sen merkitys on kasvanut.[4]
Matkapalvelut muokkaa
Matkahuolto on keskittynyt linja-automatkustukseen liittyviin palveluihin, lippuihin ja aikatauluihin. Asikkaina sillä on sekä yksittäisiä matkustajia kuin myös kuntia, kaupunkeja, yrityksiä ja yhteisöjä. Liikennöitsijöille se kehittää digitaalisia työkaluja.[51]
Matkahuollon Bussipassi-palvelun avulla käyttäjät saavat matkustaa rajattomasti linja-autoilla[44] viikon tai kahden viikon ajan.[52] Palvelu on otettu käyttöön 2010-luvulla.[44]
Pakettipalvelut muokkaa
Matkahuolto kuljettaa sekä yksityishenkilöiden että yritysten paketteja koko Suomessa.[51] Matkahuollon palveluverkostoon kuului vuonna 2023 noin 2 300 palvelupistettä, esimerkiksi Matkahuollon omissa pisteissä ja asiamiespisteissä sekä useissa K-kaupoissa ja R-kioskeissa.[51] Paketit lajitellaan logistiikkakeskuksissa ja ne kuljetetaan rekoilla ja pakettiautoilla.[4]
Vuonna 2011 Matkahuolto kuljetti lähes 10 miljoonaa pakettia,[53] vuonna 2017 yli 13 miljoonaa pakettia[54] ja vuonna 2019 noin 15 miljoonaa.[55] Yhtiöllä oli tuolloin 1600 palvelupistettä, joihin kuului esimerkiksi 300 pakettiautomaattia.[56] Traficomin arvioin mukaan Matkahuolto toimitti vuonna 2020 viidenneksen Suomessa kuljetetuista paketeista, 20 miljoonaa kappaletta.[57]
Yhteiskuntavastuu muokkaa
Vuonna 2020 Matkahuollon järjestelmäuudistuksessa omat palvelimet ja konesali korvattiin pilvipohjaisella konesalipalvelulla. Muutoksella säästettiin 400 000 euroa it-kuluista, kun esimerkiksi sähkön kulutus pieneni.[58] Vuonna 2022 yhtiön hiilidioksidipäästöistä kahdeksan prosenttia tuli tietotekniikasta, hiilineutraaliksi sen arvioitiin pääsevän ennen vuotta 2030.[59]
Kesällä 2022 Matkahuolto kertoi aikeistaan korvata fossiiliset polttoaineet omissa autoissaan biodieselillä alkuvuonna 2023. Yrityksen tavoite oli puolittaa vuoden 2020 päästötaso vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhtiö tavoitteli hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähennysten ja kompensointien avulla.[60]
Tunnustuksia muokkaa
- Matkahuolto ja Onnibus olivat vuonna 2015 arvostetuimmat liikenne- ja kuljetusbrändit Suomessa.[61]
- Vuonna 2020 Matkahuolto herätti tutkimuksen mukaan Suomessa toimivasta kahdeksasta logistiikka-alan yhtiöstä positiivisimman mielikuvan.[62]
- Tivi valitsi Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakolan vuoden digijohtajaksi vuonna 2021[63]
- Marraskuussa 2021 Matkahuollon Porvoon kyläkyyti sijoittui toiseksi Keskuskauppakamarin ensimmäisessä Vuoden vastuullisuusteko -kilpailussa.[64]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Matkahuolto www.finder.fi. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b c Petri Turunen: Jääkö bussimatkustaja tienposkeen, jos lupaa Uudenmaan rajan ylittämiseen ei ole? Bussiyhtiöillä ei ole vielä vastauksia Ilta-Sanomat. 28.3.2020. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Matkahuolto yrityksenä Matkahuolto yrityksenä. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Verkkokauppa | Matkahuollon taustalla on busseja ja pahamaineinen yökerho – nyt yhtiö hakee hurjaa kasvua Helsingin Sanomat. 16.10.2023. Viitattu 16.10.2023.
- ↑ a b c d Oy Matkahuolto Ab — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b c Kurkinen, Jari: Euroopan parasta bussiliikennettä - Linja-autoliitto 80 vuotta, Matkahuolto 75 vuotta, s. 53,54,56. Linja-autoliitto, 2008.
- ↑ a b c d e f Viitaniemi, Matti: Pakettitoimistoista kattavaaksi kuljetusjärjestelmäksi - Oy Matkahuolto Ab 1933-1993, s. 13,17,19,37,38,56,133. Gummerus, 1993.
- ↑ a b c d Kauppaneuvos Jan Heikkilä (1936–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b c d e f [www.elma.elka.fi/ArkHistory/M110.DOC Matkahuolto 1933–] (doc) Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto. Viitattu 9.9.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Matkahuollon älykortit käyttöön Kauppalehti. 28.3.1996. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ Salin, Kimmo: Matkahuolto ja Rahti ostivat Lumiahon: Lentokonekanta uudistettava Kauppalehti. 6.1.1998. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Kauppalehti: Siipipyörä vaihtoi omistajaa: Hyvä Ystävä nyt Matkahuollon oma Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Kauppalehti: Matkahuollolle elektroniset liput Kauppalehti. 20.12.1993. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Mirjami Saarinen: Matkahuolto käyttää myyntirahat älykorttilaitteisiin Kauppalehti. 1.10.1996. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Risto Riihonen: Bussiyhtiöt ja Matkahuolto kehittävät elämisen eväitä Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Timo Hämäläinen: Matkahuolto houkuttelee liikematkustajia älykortilla Kauppalehti. 28.3.2000. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Auli Mauno: Matkahuolto Mail Boxes -yrittäjäksi Kauppalehti. 12.10.2000. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ Kaukoliikenteen bussitiedot Matkahuollon sivuille Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ TNT ja Matkahuolto tiivistivät yhteistyötä Kauppalehti. 16.4.2007. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Matkahuolto kokeilee busseissa langatonta internetiä Yle Uutiset. 26.6.2007. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Tradeka muuttuu Suomen Lähikaupaksi Yle Uutiset. 11.12.2008. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Pirkko Tammilehto: Matkahuollon paketit voi hakea Tradekan kaupoista Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ a b c d Matkahuolto iloitsee Viestintäviraston päätöksestä - "Kilpailutilanne tulee entistä tasapuolisemmaksi" Talouselämä. 29.6.2016. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Matkahuolto perustaa tavaratalon nettiin Kauppalehti. 11.8.2023. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b c Paula Nikula: Matkahuolto pistää itsensä uusiksi - kasvua haetaan paketeista ja matkaketjuista Kauppalehti. 24.5.2017. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ Verkko-ostosten noutoon joustoa - Matkahuolto lisää pakettipisteitä ja automaatteja Kauppalehti. 27.4.2015. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Kesko osti Suomen Lähikaupan - Kauppa voi vahvistaa myös Matkahuollon pakettipisteverkostoa Kauppalehti. 13.4.2016. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ Matkahuolto ryhtyi yhteistyöhön startupin kanssa - Mobiilisovelluksella paketit kotiin Kauppalehti. 1.7.2016. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ ShopInShop Verkkokaupat shopinshop.fi. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b c d Pirkko Tammilehto: Matkahuolto haastaa Postin: lähtee uusin voimin pakettikilpailuun Kauppalehti. 11.10.2018. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ Jussi Salmela: Paketteja kuljettavat itseohjautuvat lennokit saapuvat Suomeen: Vantaalaiset ottavat ensi viikolla askeleen tulevaisuuteen Helsingin Sanomat. 15.3.2019. Viitattu 28.8.2023.
- ↑ Robottilennokki valvoo maastopaloja ja kuljettaa paketteja – Suomen sää voi silti hyydyttää kopterin Kaleva. Viitattu 16.10.2023.
- ↑ Pääkirjoitus | Lakko sai Postin asiakkaita siirtymään kilpailijoille Helsingin Sanomat. 3.1.2020. Viitattu 16.10.2023.
- ↑ Harri Junttila: Uusi sovellus yhdistää pian kaikki Suomen bussit, kimppa-autot, taksit ja kaupunkipyörät – Matkahuolto mukana kuljettamassa asiakkaat ovelta ovelle Kauppalehti. 11.8.2023. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ a b Ilkka Sinervä: 38 miljoonan sakot uhkana - bussiyhtiöt syyttävät sekavaa lakia Kauppalehti. 26.1.2016. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Jarmo Huhtanen HS: Kilpailuvirasto ratsasi Linja-autoliiton ja Matkahuollon pääkonttorit Helsingin Sanomat. 6.9.2011. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Matkahuolto taipui aikataulukiistassa Yle Uutiset. 4.6.2012. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Ministeri Kyllönen: Matkahuolto on uhkaillut minua Vihreä Lanka. 14.2.2013. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Matkahuolto tyrmää väitteet: Emme olleet uhkailleet liikenneministeriä mtvuutiset.fi. 15.2.2013. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Katja Boxberg: Selvitys: Linja-autokartelli jarrutti kilpailua vuosia – näin salaisista pelisäännöistä sovittiin Helsingin Sanomat. 31.1.2016. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Matkahuolto: Waltti-kortti sorsii yksityisiä bussifirmoja Yle Uutiset. 12.9.2016. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Heikki Arola: Kilpailuvirasto vaati Onnibusia vastustaneelle ”raskaan sarjan” kartellille 38 miljoonan euron sakkoja – oikeuden päätös keventää yritysten sakot miljoonaan euroon hämmästyttää Helsingin Sanomat. 20.12.2017. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Mikko Paakkanen HS: KHO korotti bussiyhtiöiden seuraamusmaksuja kartellista, osa maksuista nousee sadastatuhannesta jopa miljooniin euroihin Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b c d Uudenmaan rajojen avaaminen tuskin lisää bussi- ja junavuorojen tarvetta merkittävästi – Koronan odotetaan lisäävän kesälomamatkailua kotimaassa LS24. 15.4.2020. Viitattu 16.10.2023.
- ↑ Laura Lähdevuori: Matkahuolto aloittaa lauantaitoimitukset: ”Kotijakeluiden kysyntä suorastaan räjähtänyt” Kauppalehti. 8.4.2020. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ Laura Lähdevuori: Matkahuolto laajentaa matkaketjuverkostoaan, pyrkii ”dialogiin” asiakkaiden kanssa – ”Asiakaskokemus on vielä keskinkertaisella tasolla” Talouselämä. 15.6.2021. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b Pirkko Tammilehto: Matkahuolto haastaa Postin nyt tosissaan – Apua tarvitaan myös omistajille: ”Tuemme yrittäjiä, pidämme Suomen pyörillä” Kauppalehti. 25.11.2021. Viitattu 28.8.2023.
- ↑ Kaisa Hietalahti: Linja-autoasemien lipunmyynti loppuu kesällä koko maassa – Matkahuolto tekee isoja muutoksia toiminnassaan, näin se näkyy Tampereella Aamulehti. 17.3.2023. Viitattu 28.8.2023.
- ↑ Linja-autoliitto, toiminta-ajatus linja-autoliitto.fi. Linja-autoliitto. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Yrityksen johto Yrityksen johto. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ a b c Liiketoimintamme Liiketoimintamme. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Bussipassi Bussipassi. Viitattu 16.10.2023.
- ↑ Kuumat pakettimarkkinat yle.fi. 26.4.2012. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Hanna Eskola: Matkahuolto kuljetti viime vuonna yli 13 miljoonaa pakettia – ja määrä vain kasvaa Talouselämä. 8.1.2018. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Tapio Mainio: Postilakko satoi pysyvästi Matkahuollon laariin – ”Iloitsemme suuresti siitä, miten asiakkaat löysivät meidät postilakon aikana” Talouselämä. 2.1.2020. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Ari Karkimo: Matkahuollon johtaja riemuitsee huippuajoitusta – uusittu pakettipalvelu saatiin pystyyn juuri kun postilakko alkoi Talouselämä. 13.11.2019. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Joanna Palmén: Kuljetusyhtiöiden pudotuspeli kovenee, eikä ilmaista kotiinkuljetusta ole olemassa – Posti, Matkahuolto, Wolt ja Foodora saavat haastajia Talouselämä. 6.11.2021. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ Antti Kailio: Matkahuolto säästää 400 000 euroa vuodessa it-uudistuksen avulla – palvelimet ovat päällä vain tarvittaessa Kauppalehti. 15.9.2022. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ HS Ympäristö | Suomalaisyritys säästi yli 400 000 euroa ja valtavasti sähköä laittamalla it-järjestelmänsä kuntoon. Vihreä koodi on alan uusin trendi. Helsingin Sanomat. 25.5.2022. Viitattu 28.8.2023.
- ↑ Päästöt | Matkahuolto aikoo lopettaa fossiilidieselin käytön ensi vuonna Helsingin Sanomat. 22.6.2022. Viitattu 28.8.2023.
- ↑ Mari Kaislaniemi: Onnibus ja Matkahuolto kiihdyttivät kärkeen Kauppalehti. 14.10.2015. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Janne Suutarinen: Tutkimus paljastaa, mitä mieltä suomalaiset ovat eri kuljetusalan brändeistä – Postilla ei hyvin mene: ”Töitä riittää” Kauppalehti. 11.8.2023. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ Vaikean vuoden onnistujat Tivi. 21.10.2021. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ 4H Suomen Taimiteko voitti vastuullisuuskilpailun — "Ilmiöksi Taimiteon ovat tehneet toimintaan osallistuneet sadat nuoret" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.8.2023.
Kirjallisuutta muokkaa
- Matti Viitaniemi – Aarne Mäkelä: Suomen linja-autoliikenteen historia. Jyväskylä 1978.
- Yrjö Raevuori: Linja-autoliikenteen vaiheet. Tampere 1948.
- Matti Viitaniemi: Oy Matkahuolto Ab 1933-1993.
