Matias Saxberg (17871. lokakuuta 1861 Keuruu) oli suomalainen lukkari ja murhamies Keuruun pitäjästä.

Elämä muokkaa

Saxberg toimi Keuruun pääseurakunnan lukkarina vuosina 18161861. Hänen veljenpoikansa oli kansanpelimanni Herman Saxberg.

Saxbergin sanotaan olleen virkaansa sopimaton. Hän harjoitti laajaa rahanlainaustoimintaa, ja kerrotaan, että hänellä olisi ollut parikymmentä aviotonta lasta eri puolilla pitäjää [1].

Murha muokkaa

Lukkarina toimiessaan hän murhasi paljain käsin pahoinpitelemällä nuoren paimentytön 23.8.1839. Murha tapahtui hänen viran puolesta saamallaan pellolla lähellä hänen omaa Könttärin tilaansa. Paimentyttö oli 21-vuotias Eeva Maria Matintytär ja hänen paimentamansa karja oli päässyt lukkarin pellolle syömään. Eeva Marian ruumiinavauksen suoritti sen aikainen piirilääkäri Wolmar Schildt.

Oikeudessa Saxberg tuomittiin aluksi kuolemaan, samoin Vaasan hovioikeudessa, mutta senaatin oikeusosaston käsittelyn jälkeen tuomio muutettiin 144 hopearuplan sakkorangaistukseksi ja yhden päivän kirkkorangaistukseen (ts. häpeärangaistukseksi kirkon häpeäpenkissä).

Tuomion jälkeinen elämä muokkaa

Kuolemantuomion muututtua sakkorangaistukseksi Saxberg jatkoi Keuruun pääseurakunnan lukkarina. Vuonna 1861 Saxberg avopuolisoineen joutui kaksoismurhan uhriksi. Murhat teki kolme Antti Könttärin palkkaamaa työmiestä. Syynä murhiin pidettiin kiistaa syytingistä.

Murhasta kirjoitettu muokkaa

Murhasta ja sen vaikutuksista on kirjoitettu varmuudella ainakin kaksi arkkiveisua. Professori Matti Peltonen on löytänyt arkistoista yhden. Toisen arkkiveisun löysi bibliofiili Pekka Moisio vuonna 2009 eräästä 1840-luvulla käsinkirjoitetusta laulukirjasta [2].

Murhasta kerrotaan Lydia Hällforsin muistelmissa, joka on ensimmäinen suomenkielisen naisen kirjoittama omaelämäkerta [3].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Keuruun museo: TUOKSUA TAIVAAN JA TERVAN Keuruun vanha kirkko 250 vuotta Keuruun museo. Viitattu 18.5.2011. (suomeksi)
  2. Tuomaala, Tomi: Lukkari Matias Saxbergin tapaus: Ihmeellinen löytö. Keskisuomalainen, 4.10.2009. Keskisuomalainen.
  3. ULLA VIERTOLA: Piru ja pappila puntarissa Yhteiskuntapolitiikka-lehti. Viitattu 18.5.2011. (suomeksi)[vanhentunut linkki]