Mathilde Krzesinska
Mathilde Maria Krzesinska (puol. Matylda Krzesińska, ven. Матильда Феликсовна Кшесинская, Matilda Feliksovna Kšesinskaja; 31. elokuuta (J: 19. elokuuta) 1872 Ligovo, lähellä Pietaria, Venäjän keisarikunta – 7. kesäkuuta 1971 Pariisi, Ranska) oli venäläinen balettitanssija, Venäjän keisarillisen baletin prima ballerina assoluta eli ensitanssijatar sekä Venäjän kruununperijän Nikolai Aleksandrovišin läheinen ystävä[1] ja rakastajatar ennen kuin Nikolai avioitui Hessenin prinsessan Alixin kanssa.
| Mathilde Krzesinska | |
|---|---|
| puol. Matylda Krzesińska, ven. Матильда Феликсовна Кшесинская, Matilda Feliksovna Kšesinskaja |
|
 Mathilde Krzesinska. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. elokuuta (J: 19. elokuuta) 1872 Ligovo, lähellä Pietaria, Venäjä |
| Kuollut | 7. kesäkuuta 1971 (98 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Ammatti | tanssija |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit |
Venäjän keisarillisen baletin prima ballerina assoluta Flore, Le Réveil de Flore; Mlada; Lise, La Fille mal Gardée; Prinsessa Aspicia Faaraon Tytär, Esmeralda; Nikiya, La Bayadère. |
Ura muokkaa
Mathilde Krzesinskan koko puolalainen perhe, isä Felix Krzesiński, veli Jósef Krzesiński ja vanhempi sisar Julia Krzesińska esiintyivät Mariinski-teatterissa Pietarissa. Krzesinska hyväksyttiin Keisarilliseen balettikouluun vuonna 1880, josta hän valmistui vuonna 1890. Krzesinska otettiin tanssijaksi Keisarilliseen balettiin kesäkuussa 1890.
Hänen roolejaan uran alussa olivat muun muassa Makeishaltijatar Pähkinänsärkijässä, Aurora Prinsessa Ruususessa ja päärooli Petipan Le Réveil de Flore -baletissa, joka luotiin häntä varten vuonna 1894. Petipa uudelleensovitti Krzesinskalle balettinsa Mlada, Lisen roolin baletissa La Fille mal Gardée, prinsessa Aspician roolin baletissa Faaraon Tytär, sekä pääroolin baletissa Esmeralda ja Nikijan roolin baletissa La Bayadère.[2]
Huolimatta lukuisista jäähyväisesityksistään hän esiintyi vuoteen 1917 asti. Krzesinska tanssi Gisellen pääroolin ensimmäistä kertaa vielä vuonna 1916.
Krzesinska oli ensimmäinen venäläinen tanssijatar, joka teki 32 fouettéta, mitä pidettiin tuohon aikaan balettitekniikan äärimmäisenä taidonnäytteenä. Aikaisemmin samaan olivat pystyneet vain italialaiset ballerinat kuten Pierina Legnani.[1]
Venäjän vallankumouksen puhjettua vuonna 1917 Krzesinska muutti Ranskan Rivieralle ja myöhemmin Pariisiin.[1]
Vuonna 1929 Krzesinska avasi Pariisissa balettikoulun, jossa hän antoi yksityistunteja. Hänen oppilaisiinsa kuuluivat muun muassa Margot Fonteyn, Maurice Béjart ja Alicia Markova. Krzesinska esiintyi viimeisen kerran 64-vuotiaana Lontoon Covent Gardenissa.[3] Vuonna 1960 hän julkaisi muistelmansa Souvenirs de la Krzesinska.[1]
Yksityiselämä muokkaa
Perintöprinssi Nikolai lahjoitti hänelle yksityistalon Pietarista. Kyseisen rakennuksen parvekkeelta Lenin puhutteli kansaa palattuaan maanpaosta Suomen kautta vuonna 1917.[3]
Krzesinskalla oli suhde myös kahteen muuhun Venäjän hallitsijasuvun jäseneen, Sergei Mihailovitšiin ja Andrei Vladimirovitšiin. Nikolain serkun suuriruhtinas Andrein kanssa hän matkusti Venetsiaan ja Provenceen, josta suuriruhtinas osti hänelle talon.[4]
Krzesinska avioitui vuonna 1921 suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš Romanovin kanssa.[1] Andrei tunnusti Krzesinskan pojan Vladimir 'Vova' Romanovsky-Krasinskyn (s. 1902) omakseen. Huhujen mukaan isä olisi voinut olla myös suuriruhtinas Sergei Mihailovitš, tai jopa keisari Nikolai II itse.[4]
Mathilde Maria Krzesinska kuoli vuonna 1971 Pariisissa 98-vuotiaana, ja hänet on haudattu Pariisin Sainte-Geneviève-des-Bois'n ortodoksiselle hautausmaalle.
Mathilde Krzesinska elokuvataiteessa muokkaa
Venäläinen elokuvaohjaaja Aleksei Utšitel on ohjannut Nikolai II:n ja Mathilde Krzesinskan suhteesta elokuvan Matilda (2017), joka on herättänyt pahennusta Venäjän vanhoillisissa ortodoksipiireissä, koska Nikolai II on nykyisin ortodoksikirkon pyhimys.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Mathilde Kschessinska Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ The Marius Petipa Society - Mathilda Kschessinskaya petipasociety.com. (englanniksi)
- ↑ a b Mathilde Kschessinska – First Russian Prima Ballerina Abssoluta. Russia Channel. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Mathilde Kschessinska. Balley Magazine. Arkistoitu 1.12.2014. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Pöllänen, Raisa: Venäläisen kohuelokuvan ensi-illassa pidätyksiä Yle Uutiset. 25.10.2017. Viitattu 18.11.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
- Mathilda Kšesinskaja - Venäjän baletin häikäisevä tähti ja "hovitanssijatar", josta myöhemmin tuli suuriruhtinas Andrein puoliso, Kuva, 26.10.1938, nro 22, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
