Martti Turtola
Martti Olavi Turtola (s. 16. marraskuuta 1947 Tampere) on valtiotieteiden tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti ja Helsingin sekä Turun yliopistojen dosentti.[1] Vuosina 2001–2005 hän oli Suomen Viron-instituutin johtaja Tallinnassa ja sitä ennen muun muassa Helsingin yliopiston viestintäpäällikkö ja Kouvolan Sanomien päätoimittaja.
Martti Turtola | |
---|---|
Martti Turtola |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. marraskuuta 1947 |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | tietokirjailija, valtiotieteen tohtori |
Hän on kirjoittanut Viron historiaan liittyviä tutkimuksia ja luonut yleiseen tietoisuuteen väitteitä, joiden mukaan Viron valtionjohto muun muassa täysin päämäärätietoisesti hakeutui liittosuhteeseen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1939 ennen Toisen maailmansodan syttymistä.[2]
Turtolan setä oli eversti Jussi Turtola, jonka kohtaloa Kiestingin motissa hän on käsitellyt kirjassaan Kyllä täällä kaatuakin voidaan: Suomalainen upseerikohtalo 1941.[3]
Teoksia muokkaa
- Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940: puolustuspoliittinen vaihtoehto.1983. Väitöskirja.
- Erik Heinrichs – Mannerheimin ja Paasikiven kenraali. 1988.
- Risto Ryti: Elämä isänmaan puolesta. 1994.
- Liittoutuneiden Valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen. Teoksessa Suomi valvonnassa 1944–1947. 1997.
- Aksel Fredrik Airo: Taipumaton kenraali. 1997.
- Heijastuksia: Keski-Uusimaan vuosikymmenet. 2000.
- Kyllä täällä kaatuakin voidaan: Suomalainen upseerikohtalo 1941. 2001.
- Mannerheim-kirja. 2001
- Presidentti Konstantin Päts: Viro ja Suomi eri teillä. 2002.
- Jääkärikenraali Einar Vihma: Ihantalan taistelun ratkaisija. 2005.
- Kauttakulkuliikenne Pohjolassa 1941–44. Teoksessa Jatkosodan pikkujättiläinen. 2005.
- Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940. 2008.
- Kaikilla rintamilla – Toisen maailmansodan historia, yhdessä Lasse Pajalan kanssa. 2009.
- Mennään kun käsketään! Nuorten miesten jatkosota, Vilho Kankareen sotamuistelmia. 2011.
- Mannerheim. 2016.
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 1053. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Tutkija: Viro antoi harkitusti periksi Neuvostoliitolle Yle uutiset / kulttuuri. 18.3.2008. Yle. Viitattu 12.6.2016.
- ↑ Karonen, Vesa: Everstin tragediassa konna on kenraali: Martti Turtola syyttää setänsä kuolemasta kenraali Siilasvuota. (Kirja-arvostelu.) Helsingin Sanomat, 28.9.2000. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 9.3.2018.