Wikipedia

Martti Ilveskorpi

Martti Ilveskorpi (aik. Ignatius; 15. helmikuuta 1908 Impilahti – 28. maaliskuuta 1973 Helsinki) oli suomalaisen asuntosäästötoiminnan kehittäjä ja asuntopoliittinen- ja rakennusalan vaikuttaja Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla. Ilveskorpi perusti Asuntosäästäjät ry:n, jonka taustalle kehittyi nopeasti varsinainen kansanliike. Ilveskorpi ideoi Suomeen asuntorahoituksen asuntosäästömallin, ja nosti yhdistyksen merkittäväksi pääkaupunkiseudun rakennuttajaksi 1960-luvulla. Henkilönä Ilveskorpi oli voimakkaan idealistinen, jolle toiminnan sosiaalinen luonne oli tärkeää.

Perhe ja koulutus muokkaa

Martti Ilveskorpi - tuolloin vielä Martti Ignatius - syntyi Alex ja Hanna (o.s. Nissinen) Ignatiuksen perheeseen Karjalan Impilahdella vuonna 1908. Perheen isä oli kauppias. Ilveskorpi valmistui ylioppilaaksi vuonna 1929, ja sai filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1937 pääaineenaan kemia.

Työura muokkaa

Ilveskorpi aloitti työuransa 1930-luvulla teollisuuden palveluksessa, aluksi kemistinä, jonka jälkeen käyttöinsinöörinä, laboratorionjohtajana ja tehtaan apulaisjohtajana. Sotien jälkeen vuonna 1945 hän siirtyi Europort Oy:n toimitusjohtajaksi. Prio Oy:n toimitusjohtajana Ilveskorpi toimi 1956-1964, jonka aikana hän toimi sivutoimisesti myös Asuntosäästäjät ry:ssä.

Toiminta asuntorakentamisessa muokkaa

1950-luvulla asuntolainan saanti pankeista oli erittäin vaikeaa, eikä aravalainaa myönnetty kaikille hakijoille. Pula asunnoista kaupunkitaajamissa oli kuitenkin kova ja kysyntä lainoituksella suuri. Ilveskorpi ideoi asuntosäästöjärjestelmän, jossa asukas ennakkosäästi puolet asunnon kauppasummasta pankkiin, ja sai vastaavasti puolet pankista asuntolainana.

Talot rakentaisi perustettava yhdistys ja talon valmistuttua yhdistyksen ja pankin valitsemat asukkaat hankkisivat rahoituksen avulla asunto-osakeyhtiön osakkeita. Yhdistys ei tavoittelisi voittoa, joten asunnot pysyisivät kohtuuhintaisina. Toiminta varten Ilveskorpi perusti vuonna 1956 Asuntosäästäjät ry:n, ja neuvotteli pankkikumppaniksi KOP:n.

Käytännössä säästövaatimukset ja lainoitusosuus vaihtelivat: jokaiselle asuntosäästäjälle laadittiin oma säästöohjelma. Asuntosäästäjien rakennuttamille asunto-osakeyhtiöille on ominaista, että niiden nimessä on sana "säästö". Esimerkiksi Kontulassa Kotikonnuntie 3:ssa sijaitsee As Oy Säästöpiha.

Rakennustoiminta muokkaa

Asuntosäästäminen herätti välittömästi suurta kiinnostusta, ja 1960-luvulla Asuntosäästäjät ry:stä kehittyi Ilveskorven johdolla varsinainen kansanliike: mukana oli kymmeniä tuhansia asuntosäästäjiä. Ilveskorpi toimi päätoimensa ohella yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Yhdistys hankki omistukseensa maa-alueita ja nousi 1960-luvun lähiörakentamisen aikana merkittäväksi rakennuttajaksi pääkaupunkiseudulla.

Kaiken kaikkiaan yhdistys rakensi noin 8 000 asuntoa. Kohteita oli muun muassa Espoon Tapiolassa ja Helsingin Etelä-Kaarelassa ja Etelä-Haagassa. Myöhemmin rakennettiin paljon Puotilassa ja Vuosaaressa. Vuosaaren rakentamisen ja kaupunginosan alueellisen toiminnan tukemisen myötä Ilveskorpi sai lempinimen Vuosaaren keisari. Liikenneyhteydet Vuosaareen olivat 60 luvulla erittäin huonot, ja kun Helsingin kaupunki ei ollut halukas (Vuosaaren kuuluessa vielä Helsingin maalaiskuntaan) sijoittamaan varoja Vuosaaren siltaan, niin asuntosäästäjät rakensivat sillan omilla varoillaan, kaupunki lunasti sillan myöhemmin itselleen. Ilveskorpi aloitti myös rakentamaan asuntosäästäjien varoilla ilman rakennuslupaa pienimuotoista maauimalaa Niinisaarentien varrella olevavalle hiekkakuopalle. Altaat ehdittiin jo valaa, ennen kuin kaupunki keskeytti rakennustyöt. Altaat olivat vielä hiekkakuopalla noin 10 vuotta sitten, ennen kuin paikalle rakennettiin uudisrakennuksia.

Vuonna 1964 Ilveskorpi siirtyi päätoimiseksi asiamieheksi Asuntosäästäjien rakennussäätiöön. Myöhemmin hän toimi myös Asuntosäästäjien keskus Oy:n toimitusjohtajana.

Vuonna 1967 lainoittajapankki KOP antoi ymmärtää että Ilveskorven olisi siirryttävä syrjään Asuntosäästäjien johdosta. Samalla oli tarkoitus uudistaa koko toiminta, ja luopua esimerkiksi hartiapankkirakentamisesta. Yhdistyksen jäsenistö kuitenkin säilytti Ilveskorven luottamustehtävät. Tämän jälkeen KOPin lainoitus alkoi hiipua; pankki siirtyi rahoittamaan rakennusliikkeiden aluerakentamiskohteita.

Asuntotuotannon kehitystoiminta muokkaa

Asuntosäästöjärjestelmän lisäksi Ilveskorpi ideoi Asuntosäästäjät ry:lle muitakin merkittäviä asuntotuotantoon liittyviä kehityshankkeita. Yhdistys kehitti muun muassa hartiapankkirakentamista; asukkaat pystyivät laskemaan kustannuksia tekemällä itse osan töistä. Hartiapankkia toteutettiin myös kerrostalokohteissa.

Lisäksi yhdistys toteutti vanhuksille tarkoitetun asuntorahoituskonseptin jonka avulla rakennettiin asunto noin 450 henkilölle. Asuntosäästäjät ry myös osti maata Lohjanjärven rannalta, jonne rakensi pieniä kesäasuntoja kaupunkilaisperheille.

1960-luvulla yhdistys perusti rakennuttamisen koordinoijaksi Asuntosäästäjin rakennussäätiön (ARAS) . Säätiö palkkasi suunnittelijat, konsultit ja lakimiehet rakennuskohteisiin, ja auttoi teknisessä suunnittelussa, lakiasioissa ja talouden valvonnassa.

Suomen köyhimpiin kuntiin kuuluvan Rääkkylän kanssa Ilveskorpi ja yhdistys toteutti yhteistyöprojektin, jossa pyrittiin tukeman kunnan ja asukkaiden taloutta. Kuntaan suunniteltiin laajaa sipulinviljelyä, ja kesämatkailua pyrittiin lisäämään. Ilveskorven johdolla kartoitettiin kunnan autiotalot, joita tarjottiin useana vuonna kesäaikaan vuokralle kaupunkilaisile. Yhdistys järjesti matkat yhteiskuljetuksina. Ilveskorven avulla kunta sai rakennettua myös vanhustentalon: rakennusmateriaalit saatiin eri rakennusliikkeiltä lahjoituksina.

Luottamustoimet ja kunnianosoitukset muokkaa

Ilveskorpi oli Helsingin maalaiskunnan kunnanhallituksen jäsen vuosina 1953-1956, ja hän istui useassa eri lautakunnassa. Vuosina 1960-1963 hän oli Helsingin liikennelautakunnan jäsen

Ilveskorven mukaan on nimetty Helsingin Vuosaareen puisto, jossa hänellä on myös muistolaatta.

Sotien aikaisista ansioistaan Ilveskorvelle myönnettiin yksi kolmannen ja kaksi neljännen luokan Vapaudenristiä, ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitali. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. Harrastustoiminnastaan urheilun piirissä Ilveskorpi sai Suomen Urheilun hopeisen ansiomerkin.

Lähteet muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martti_Ilveskorpi&oldid=21766986”