Markus Rehm
Markus Rehm (s. 22. elokuuta 1988 Göppingen, Länsi-Saksa) on saksalainen vammaisurheilija. Hän kilpailee pituushypyssä ja pikajuoksussa. Rehm edustaa Bayer Leverkusenia ja häntä valmentaa keihäänheiton maailmanmestari Steffi Nerius.[1] Rehm menetti oikean jalkansa 14-vuotiaana polven alapuolelta veneen potkurin osuttua siihen. Hän kilpailee proteesin avulla. Pituushypyssä hän ponnistaa proteesijalallaan.[2]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Markus Rehm paralympialaisissa 2016. | |||
Maa:  Saksa
| |||
| Miesten vammaisyleisurheilu | |||
.svg){kind=logo} Paralympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lontoo 2012 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Rio 2016 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Rio 2016 | 4×100 metriä | |
| Kultaa |
Tokio 2020 | pituushyppy | |
 Pronssia |
Lontoo 2012 | 4×100 metriä | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Christchurch 2011 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Lyon 2013 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Doha 2015 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Doha 2015 | 4×100 m | |
| Kultaa |
Lontoo 2017 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Lontoo 2017 | 4×100 m | |
| Kultaa |
Dubai 2019 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Pariisi 2023 | pituushyppy | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Stadskanaal 2012 | 100m | |
| Kultaa |
Stadskanaal 2012 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Swansea 2014 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Grosseto 2016 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Grosseto 2016 | 4×100 m | |
| Kultaa |
Berliini 2018 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Berliini 2018 | 4×100 m | |
| Kultaa |
Bydgoszcz 2021 | pituushyppy | |
| Pronssia |
Swansea 2014 | 100 m | |
Rehm on voittanut pituushypyssä paralympiakultaa Lontoossa 2012 (luokassa F44), Riossa 2016 (T44) ja Tokiossa 2021 (T64). Vammaisyleisurheilun MM-kilpailuissa hän voittanut pituushypyn kultaa vuosina 2011, 2013, 2015, 2017, 2019 ja 2023. Vammaisyleisurheilun EM-kilpailussa hän on voittanut pituushypyssä kultaa vuosina 2012, 2014, 2016, 2018 ja 2021. Lisäksi hänellä on mitaleita pikajuoksusta.[3][4][5][6]
Yleisen sarjan Saksan-mestaruuskilpailuissa Rehm voitti pituushypyn vuonna 2014 silloisella ennätyksellään 824 cm.[7] Hän on osallistunut Saksan-mestaruuskisoihin senkin jälkeen kilpailun ulkopuolisena[8] ja hypännyt kilpailun pisimmän hypyn vuosina 2015[9], 2016[10], 2017[11], 2018[12], 2019[13] ja 2021[14]. Rehm on tavoitellut osallistumista yleisen sarjan arvokilpailuihin. Saksan yleisurheiluliitto ei valinnut häntä vuoden 2014 EM-kilpailuihin, koska katsoi hänen saavan etua proteesistaan.[15] Tuon vuoden yleisen sarjan Saksan-mestaruuden hän sai kuitenkin pitää.[16] Kesällä 2021 ennen Tokion kesäolympialaisia Rehm pyysi urheilun kansainväliseltä vetoomustuomioistuimelta (CAS) lupaa osallistua Tokion olympiakisoihin, mutta pyyntö hylättiin.[17]
Rehm on parantanut useasti pituushypyn maailmanennätystä omassa luokassaan. Vuoden 2011 MM-kilpailuissa hän hyppäsi 709 cm, vuoden 2012 paralympialaisissa 735 cm, seuraavan vuoden MM-kilpailuissa 795 cm, vuoden 2014 yleisen sarjan Saksan-mestaruuskilpailuissa 824 cm, toukokuussa 2015 hän hyppäsi 829 cm ja myöhemmin saman vuoden MM-kilpailuissa 840 cm.[18][19] Vuonna 2018 hän hyppäsi 847 cm ja myöhemmin saman kesän EM-kilpailuissa 848 cm.[18] Vuoden 2021 EM-kilpailuissa hän hyppäsi 862 cm.[20] Toukokuussa 2023 hän hyppäsi 864 cm ja samassa kilpailussa myös liiallisessa myötätuulessa (+4,0 m/s) 872 cm.[21] Kesäkuussa 2023 hän hyppäsi Rhedessä Saksassa 872 cm.[22]
Lähteet muokkaa
- Markus Rehm. Team Össur. Ossur.com www.ossur.com. Viitattu 30.6.2023. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Markus Rehm - Athletics | Paralympic Athlete Profile International Paralympic Committee. Viitattu 2.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Valta, Ville-Veikko: Taas huima tulos - nähdäänkö Rion olympialaisissa yksijalkainen pituushyppääjä? www.iltalehti.fi. 22.2.2016. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Athlete Bio ipc.infostradasports.com. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 2.6.2021.
- ↑ Markus Rehm jumps to history in Bydgoszcz International Paralympic Committee. Viitattu 2.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Markus Rehm soars to third straight Paralympic long jump gold International Paralympic Committee. 1.9.2021. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Paris 23: Magnificent Markus Rehm makes it six International Paralympic Committee. 15.7.2023. Viitattu 15.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Saksan yleisurheilupiireissä kuohuu – vammaisurheilija otti mestaruuden ja EM-paikan Yle Urheilu. 27.7.2014. Viitattu 2.6.2021.
- ↑ Weitsprung: Rehm springt am weitesten - Heinle holt den Titel sport.de. 3.8.2019. Viitattu 2.6.2021. (saksaksi)
- ↑ Markus Rehm denied second national title AW. 27.7.2015. Viitattu 2.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Kassel am Sonntag – Die DM-Entscheidungen der Männer www.leichtathletik.de. Viitattu 2.6.2021.
- ↑ Markus Rehm springt bei Meisterschaft am weitesten - Howard siegt Sport1.de. Viitattu 2.6.2021. (saksaksi)
- ↑ Erneut Weltjahresbestleistung für Floors - TSV Bayer 04 Leverkusen e.V. www.tsvbayer04.de. Viitattu 2.6.2021. (saksaksi)
- ↑ Finals Berlin 2019 sport.de. Viitattu 2.6.2021. (saksaksi)
- ↑ Leichtathletik: Springer Rehm: Mit 8,29 Meter Olympia-Anspruch untermauert ZEIT ONLINE. 6.6.2021. Viitattu 30.6.2023. (saksaksi)
- ↑ Kohua herättänyt hyppääjä pudotettiin EM-koneesta: ”Epäreilu katapulttiefekti” Yle Urheilu. 30.7.2014. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Jalka-amputoitu pituushyppääjä saa pitää Saksan mestaruuden (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 3.11.2014. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ 14-vuotiaana Markus Rehmin harmittomat vesileikit päättyivät karmeaan onnettomuuteen – nyt hän hyppää amputoidulla jalalla hirmutuloksia Ilta-Sanomat. 24.8.2021. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ a b Interview: Markus Rehm (pdf) Aspetar – Sports medicine journal. Viitattu 30.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Markus Rehm - Athletics | Paralympic Athlete Profile International Paralympic Committee. Viitattu 30.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Markus Rehm jumps to history in Bydgoszcz International Paralympic Committee. 1.6.2021. Viitattu 30.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Markus Rehm sets new world record in L'Hospitalet International Paralympic Committee. 22.5.2023. Viitattu 30.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Markus Rehm verbessert Para-Weltrekord auf 8,72 Meter www.leichtathletik.de. 26.6.2023. Viitattu 30.6.2023. (saksaksi)