Mark Messier
Mark Douglas John Messier (s. 18. tammikuuta 1961 Edmonton, Alberta, Kanada) on kanadalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija. Hän teki NHL-urallaan 1 887 tehopistettä, joilla hän on kaikkien aikojen pistepörssissä kolmannella sijalla Wayne Gretzkyn ja Jaromír Jágrin jälkeen. Stanley Cupin Messier voitti kuusi kertaa. Hän pelasi 15 kertaa NHL:n tähdistöottelussa. Hän on pelannut NHL:ssä kautta aikain eniten otteluita (1 992 ottelua), kun runkosarjan ja pudotuspelien ottelut lasketaan yhteen.
| Mark Messier | |
|---|---|
 Mark Messier vuonna 2016. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. tammikuuta 1961 Edmonton, Alberta, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi |
Moose, The Captain Mess, The Messiah |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 188 cm |
| Paino | 93 kg |
| Pelinumero | 11 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1978–2004 |
| Seurat |
Indianapolis Racers (WHA) Cincinnati Stingers (WHA) Edmonton Oilers (NHL) New York Rangers (NHL) Vancouver Canucks (NHL) |
| NHL-varaus |
48. varaus, 1979 Edmonton Oilers |
| Hockey Hall of Fame | |
|
2007 |
|
Ura muokkaa
Messier oli jo nuorena hyvin lahjakas jääkiekkoilija. WHA-seura Indianapolis Racers tarjosi hänelle viiden ottelun mittaista koesopimusta vuonna 1978, hänen ollessaan 17-vuotias. Indianapolis ei kuitenkaan tehnyt sopimusta Messierin kanssa, ja hän siirtyi vapaana pelaajana toiseen WHA-seuraan, Cincinnati Stingersiin, jossa hän pelasi kauden aikana 47 ottelua.[1]
Edmonton Oilers varasi Messierin NHL:ään 48. pelaajana vuonna 1979. Messier pelasi Oilersissa kaudella 1979–1980 yltämättä kuitenkaan mainittaviin saavutuksiin. Kaudella 1981–1982 hän teki 50 maalia, kaksi kertaa enemmän kuin edellisellä, ja hänet valittiin kauden päätteeksi NHL:n tähdistökentälliseen. Kaudella 1983–1984 Oilers voitti Stanley Cupin. Messier teki pudotuspeleissä 26 pistettä ja voitti pudotuspelien parhaalle pelaajalle annettavan Conn Smythe Trophyn. Joukkue voitti tämän jälkeen vielä kolme Stanley Cupia vuosina 1985, 1987 ja 1988. Edmontonin-aikanaan Messier jäi kuitenkin aikansa supertähden, Wayne Gretzkyn varjoon. Tästä huolimatta Messier ja Gretzky olivat hyvin läheisiä. Kun Oilers vuonna 1988 myi Gretzkyn Los Angeles Kingsiin, monet luulivat Edmontonin kultakauden olevan ohi. Messier nimettiin joukkueen kapteeniksi, ja seuraavan kauden pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Oilers kohtasi Gretzkyn johtaman Kingsin, jolle se hävisi otteluvoitoin 4–3. Seuraavalla kaudella (1989–1990) Oilers voitti jälleen Stanley Cupin. Messier oli pistepörssin toinen 129 pisteellään ja hänet valittiin runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi.[1][2]
Ennen kauden 1991–1992 alkua Oilers myi Messierin ikääntyvänä tähtenä New York Rangersiin vaihdossa Bernie Nichollsiin, Steven Riceen ja Louie DeBruskiin. Kun hän ei onnistunut parin ensimmäisen kauden aikana auttamaan Rangersia mestaruuteen, hänet leimattiin jo entiseksi pelaajaksi, vaikkakin kaudella 1991–1992 Messier valittiin toistamiseen runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi. Kaudella 1993–1994 Messierin hyökkäyspeli olikin huomattavasti heikompaa kuin Edmontonin-aikana, mutta pudotuspeleissä hän nousi parhaimpaansa. Pudotuspelien konferenssifinaaleissa Rangers oli jo otteluvoitoin 3–2 tappiolla New Jersey Devilsiä vastaan, kun Messier ilmoitti julkisesti että Rangers voittaisi seuraavan ottelun, ja niin kävikin. Messier teki ottelussa kolme maalia eli kypärätempun ja auttoi joukkueensa voittoon. Rangers voitti ottelusarjan lopulta otteluvoitoin 4–3 ja eteni Stanley Cup -finaaleihin. Loppuottelusarjassa Vancouver Canucksia vastaan Messier teki ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa ottelusarjan ratkaisseen maalin ja voitti näin uransa kuudennen Stanley Cupin. Samalla hänestä tuli ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainoa pelaaja, joka on kapteenina voittanut Stanley Cupin kahdessa eri seurassa.[1][2]
Messier pelasi vielä kolme kautta New Yorkissa, ennen kuin siirtyi Vancouveriin vuonna 1997. Kaudella 1996–1997 hän pelasi Rangersissa yhdessä entisen Edmonton-joukkuetoverinsa Wayne Gretzkyn kanssa. Hän pelasi Canucksissa kolme kautta, mutta joukkue ei tänä aikana päässyt kertaakaan pudotuspeleihin. Messier palasi takaisin New York Rangersiin vuonna 2000. Messier lopetti uransa NHL:n työsulkukauden 2004–2005 jälkeen kesällä 2005. Lopettamisilmoituksen jälkeen sekä Oilers että Rangers jäädyttivät hänen pelinumeronsa.[1][2][3] Messier teki urallaan 1 887 pistettä ja oli lopettaessaan NHL:n historian toiseksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja Gretzkyn jälkeen. Runkosarjaotteluita Messier pelasi 1 756, eli vain 11 vähemmän kuin kautta aikojen tilaston kärkimies Gordie Howe.[4]
Peliuran jälkeen Messier palasi Rangersiin kaudeksi 2009–2010, kun hänestä tuli seuran GM:n Glen Satherin avustaja.[5] Hän on ollut mukana myös Kanadan maajoukkueen mukana ja valmentanut joukkuetta Spengler Cupissa ja Deutschland Cupissa.[6] MM-kilpailuissa 2010 Messier toimi Kanadan joukkueen general managerina.[7]
Maajoukkueura muokkaa
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kanada
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Kanada Cup | |||
 Kultaa |
1984 | jääkiekko | |
| Kultaa |
1987 | jääkiekko | |
| Kultaa |
1991 | jääkiekko | |
| Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut | |||
 Pronssia |
Ruotsi 1989 | jääkiekko | |
Messier edusti Kanadaa yhteensä viisissä arvokisoissa, joista kaikista Kanada sijoittui kolmen parhaan joukkoon. Vuosina 1984, 1987, 1991 ja 1996 Messier osallistui Kanada-cupiin ja sitä seuranneeseen Jääkiekon maailmancupiin. Kolmella ensimmäisellä kerralla Kanada voitti turnauksen ja neljännellä kerralla joukkue tuli turnauksessa toiseksi. Lisäksi hän osallistui Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin 1989, jolloin Kanada sai pronssia.[1][2]
Saavutukset ja palkinnot muokkaa
- Stanley Cup 1984, 1985, 1987, 1988, 1990, 1994[2][1]
- Hart Memorial Trophy -palkinto 1990, 1992[2]
- Conn Smythe Trophy -palkinto 1984[2]
- Lester B. Pearson Award -palkinto 1990, 1992[2]
- NHL:n ensimmäisen tähdistökentällinen 1982, 1983, 1990, 1992
- NHL:n toinen tähdistökentällinen 1984
- Pelasi 15 kertaa NHL:n tähdistöottelussa 1982, 1983, 1984, 1986, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1994, 1996, 1997, 1998, 2000 ja 2004[2]
- Ainoana pelaajana voittanut Stanley Cupin kahden eri joukkueen kapteenina (Edmonton Oilers ja New York Rangers)[2][1]
- Vuonna 1998 hän oli sijalla 12 The Hockey News -lehden 100 suurimman pelaajan listalla
- 13. marraskuuta 2006 hänen mukaansa nimettiin Mark Messier Leadership Award
- Nimettiin Hockey Hall of Fameen vuonna 2007[8]
Pelityyli muokkaa
»Markin tehtävä elämässä on auttaa muita paremmiksi»
(Messierin joukkuetoveri Brian Leetch vuonna 2001.[2])
Messieriä on usein kuvattu vahvaksi johtajaksi niin kentällä kuin pukukopissakin ja häntä on jopa luonnehdittu "joukkueen kolmosvalmentajaksi". Messieriä on pidetty hyvin voitontahtoisena ja sisukkaana. Hän oli nopea ja fyysinen pelaaja, joka pystyi pelaamaan sekä puolustus- että hyökkäyspäässä.[1][2]
Muuta muokkaa
Mark Messierin isä, Doug Messier on toiminut aikanaan valmentajana AHL-liigassa sekä 2010 Kanadan MM-joukkueen apulais-GM:na. Markin veli Paul Messier pelasi urallaan 9 ottelua NHL:ssa ja seitsemän kautta Saksan pääsarjassa. Markin poika Lyon Messier (s.1987) pelasi kahden kauden aikana 19 ottelua ECHL:ssa.
Tilastot muokkaa
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1976–1977 | Spruce Grove Mets | AJHL | 57 | 27 | 39 | 66 | 91 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1977–1978 | St. Albert Saints | AJHL | 54 | 25 | 49 | 74 | 194 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Portland Winter Hawks | WHL | – | – | – | – | – | 7 | 4 | 1 | 5 | 2 | |||||||||||||||||
| 1978–1979 | St. Albert Saints | AJHL | 17 | 15 | 18 | 33 | 64 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Indianapolis Racers | WHA | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Cincinnati Stingers | WHA | 47 | 1 | 10 | 11 | 58 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 1979–1980 | Edmonton Oilers | NHL | 75 | 12 | 21 | 33 | 120 | 3 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||||||||||||||||
| Houston Apollos | CHL | 4 | 0 | 3 | 3 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 1980–1981 | Edmonton Oilers | NHL | 72 | 23 | 40 | 63 | 102 | 9 | 2 | 5 | 7 | 13 | ||||||||||||||||
| 1981–1982 | Edmonton Oilers | NHL | 78 | 50 | 38 | 88 | 119 | 5 | 1 | 2 | 3 | 8 | 
| |||||||||||||||
| 1982–1983 | Edmonton Oilers | NHL | 77 | 48 | 58 | 106 | 72 | 15 | 15 | 6 | 21 | 14 |
| |||||||||||||||
| 1983–1984 | Edmonton Oilers | NHL | 73 | 37 | 64 | 101 | 165 | 19 | 8 | 18 | 26 | 19 |  |
 |
| |||||||||||||
| 1984–1985 | Edmonton Oilers | NHL | 55 | 23 | 31 | 54 | 57 | 18 | 12 | 13 | 25 | 12 | |
KC | 8 | 2 | 4 | 6 | 8 | |||||||||
| 1985–1986 | Edmonton Oilers | NHL | 63 | 35 | 49 | 84 | 68 | 10 | 4 | 6 | 10 | 18 | ||||||||||||||||
| 1986–1987 | Edmonton Oilers | NHL | 77 | 37 | 70 | 107 | 73 | 21 | 12 | 16 | 28 | 16 |
| |||||||||||||||
| 1987–1988 | Edmonton Oilers | NHL | 77 | 37 | 74 | 111 | 103 | 19 | 11 | 23 | 34 | 29 | |
KC | 9 | 1 | 6 | 7 | 6 | |||||||||
| 1988–1989 | Edmonton Oilers | NHL | 72 | 33 | 61 | 94 | 130 | 7 | 1 | 11 | 12 | 8 | MM | 6 | 3 | 3 | 6 | 8 | ||||||||||
| 1989–1990 | Edmonton Oilers | NHL | 79 | 45 | 84 | 129 | 79 | 22 | 9 | 22 | 31 | 20 | |
 |
| |||||||||||||
| 1990–1991 | Edmonton Oilers | NHL | 53 | 12 | 52 | 64 | 34 | 18 | 4 | 11 | 15 | 16 | ||||||||||||||||
| 1991–1992 | New York Rangers | NHL | 79 | 35 | 72 | 107 | 76 | 11 | 7 | 7 | 14 | 6 | |
|
KC | 8 | 2 | 6 | 8 | 10 | ||||||||
| 1992–1993 | New York Rangers | NHL | 75 | 25 | 66 | 91 | 72 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1993–1994 | New York Rangers | NHL | 76 | 26 | 58 | 84 | 76 | 23 | 12 | 18 | 30 | 33 |
| |||||||||||||||
| 1994–1995 | New York Rangers | NHL | 46 | 14 | 39 | 53 | 40 | 10 | 3 | 10 | 13 | 8 | ||||||||||||||||
| 1995–1996 | New York Rangers | NHL | 74 | 47 | 52 | 99 | 122 | 11 | 4 | 7 | 11 | 16 | ||||||||||||||||
| 1996–1997 | New York Rangers | NHL | 71 | 36 | 48 | 84 | 88 | 15 | 3 | 9 | 12 | 6 | WC | 7 | 1 | 4 | 5 | 12 | ||||||||||
| 1997–1998 | Vancouver Canucks | NHL | 82 | 22 | 38 | 60 | 58 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1998–1999 | Vancouver Canucks | NHL | 59 | 13 | 35 | 48 | 33 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1999–2000 | Vancouver Canucks | NHL | 66 | 17 | 37 | 54 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2000–2001 | New York Rangers | NHL | 82 | 24 | 43 | 67 | 89 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2001–2002 | New York Rangers | NHL | 41 | 7 | 16 | 23 | 32 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2002–2003 | New York Rangers | NHL | 78 | 18 | 22 | 40 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2003–2004 | New York Rangers | NHL | 76 | 18 | 25 | 43 | 42 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| NHL yhteensä | 1756 | 694 | 1193 | 1887 | 1910 | 236 | 109 | 186 | 295 | 244 | ||||||||||||||||||
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Messier, Mark Legends of Hockey. Viitattu 24.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Rantanen, Vesa: Vuosituhannen tähdet, s. 44–45. Intereuropan Publications, 2000. ISBN 951-97920-2-3.
- ↑ a b Mark Messier Hockey Database. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Messier retires after 25 seasons ESPN.com. 12.9.2005. ESPN Internet Ventures. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Wentworth, Bridget: Mark Messier returns to NY Rangers as assistant to general manager Glen Sather NJ.com. 16.8.2009. New Jersey On-Line LLC. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Spector, Jesse: Mark Messier: Past, Present and Future NYDailyNews.com. 6.6.2011. Arkistoitu 11.6.2011. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Messier is Canada GM for worlds ESPN.com. 9.12.2009. ESPN Internet Ventures. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Mark Messier Hockey-Reference.com. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)
| Edeltäjä: Billy Smith |
Conn Smythe Trophyn voittaja 1984 |
Seuraaja: Wayne Gretzky |
| Edeltäjä: Wayne Gretzky Brett Hull |
Hart Memorial Trophyn voittaja 1990 1992 |
Seuraaja: Brett Hull Mario Lemieux |
| Edeltäjä: Steve Yzerman Brett Hull |
Lester B. Pearson Awardin voittaja 1990 1992 |
Seuraaja: Brett Hull Mario Lemieux |
Bill Cook (1926–37) | Art Coulter (1937–42) | Ott Heller (1942–45) | Neil Colville (1945–48) | Buddy O'Connor (1949–50) | Frank Eddolls (1950–51) | Allan Stanley (1951–53) | Don Raleigh (1953–55) | Harry Howell (1955–57) | George Sullivan (1957–61) | Andy Bathgate (1961–64) | Camille Henry (1964–65) | Bob Nevin (1965–71) | Vic Hadfield (1971–74) | Brad Park (1974–75) | Phil Esposito (1975–78) | Dave Maloney (1978–80) | Walt Tkaczuk (1980–81) | Barry Beck (1981–86) | Ron Greschner (1986–87) | Kelly Kisio (1987–91) | Mark Messier (1991–97) | Brian Leetch (1997–2000) | Mark Messier (2000–04) | Ei kapteenia (2004–06) | Jaromír Jágr (2006–08) | Chris Drury (2008–11) | Ryan Callahan (2011–)