Marija Gimbutas

paleoarkeologi

Marija Gimbutas (liett. Marija Gimbutienė, 23. tammikuuta 1921 Vilna, Liettua2. helmikuuta 1994 Los Angeles, Yhdysvallat) oli liettualais-yhdysvaltalainen arkeologi. Gimbutas tunnetaan Euroopan neoliittista ja pronssikautta koskeneista tutkimuksistaan ja etenkin indoeurooppalaisten alkuperää selittävästä kurgaanihypoteesista. Vuosina 1946–1971 julkaistuissa tutkimuksissaan hän toi esiin uusia näkökulmia yhdistämällä perinteiseen kenttätyöhön kielitieteellistä ja mytologista tulkintaa, mutta hänen näkemystensä vastaanotto oli osittain ristiriitainen.

Marija Gimbutas.

Kolme geneettistä tutkimusta vuonna 2015 tuki Gimbutasin kurganin teoriaa indoeurooppalaista urheimaattia. Näiden tutkimusten mukaan Y-kromosomin haploryhmät R1b ja R1a, jotka ovat nykyään yleisimmät Euroopassa (R1a on yleinen myös Etelä-Aasiassa), olisivat laajentuneet Venäjän aroista indoeurooppalaisten kielten ohella. he havaitsivat myös nykyeurooppalaisilla esiintyvän autosomaalisen komponentin, jota ei esiintynyt neoliittisen ajan eurooppalaisissa ja joka olisi tuotu isän sukupolvien R1b ja R1a sekä indoeurooppalaisten kielten kanssa.

Gimbutas syntyi Liettuassa vuonna 1921, väitteli Saksassa Tübingenin yliopistossa 1946 ja muutti Yhdysvaltoihin 1949.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Marija Gimbutas - Life and Work (muistokirjoitus) Pacifica Graduate Institute. Arkistoitu 23.7.2012. Viitattu 16.3.2013.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Marija Gimbutas
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.