Marie-Joseph Chénier
Marie-Joseph Chénier (1764−1811) oli Ranskan vallankumouksen ajan tunnetuimpia näytelmäkirjailijoita. Hän ei kuitenkaan ollut veljensä runoilija André Chénierin veroinen. Hänen ensimmäiset draamansa epäonnistuivat. Sitä vastoin näytelmä Charles IX (1789) saavutti menestyksen, vaikka se draamana ja runoteoksena on heikko. Mutta yleisö näki siinä viittauksia päivän tapahtumiin. Kun näytelmä julkaistiin, tekijä omisti sen Ranskan kansalle, "vapaan miehen teoksena" "vapaalle kansalle". Chénierin seuraavat näytelmät ovat Henri VIII (1791), Jean Calas (1791), Caïus Gracchus (1792) sekä Timoléon (1794), jossa Robespierre oli huomaavinaan hyökkäyksen itseään vastaan ja kielsi sen esittämisen.[1]
| Marie Joseph Chénier | |
|---|---|
.JPG) Marie Joseph Chénier |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1764 |
| Kuollut | 1811 (46–47 vuotta) |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
| Pääteokset | Tibère |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Chénierin muista näytelmistä esitettiin hänen paras näytelmänsä Tibère vasta pitkän ajan kuluttua hänen kuolemansa jälkeen, eikä se saavuttanut silloin menestystä. Vuonna 1804 Chénier pyrki Napoleonin suosioon näytelmällä Cyrus, joka sisältää paljon viittauksia Napoleonin tekoihin. Napoleon suhtautui imarteluun ynseästi, ja loukkaantunut tekijä muuttui taas tasavaltalaiseksi. Chénierin kootut teokset julkaisi Antoine-Vincent Arnault (1824−1826). Niihin johdannon ja selityksiä kirjoittivat Pierre Daunou ja Louis-Nicolas Lemercier.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Chénier, Marie-Joseph, Tietosanakirja osa 1, palsta 1604, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marie-Joseph Chénier Wikimedia Commonsissa
