Maria Nikkola
Maria Sofia Yli-Nikkola (15. syyskuuta 1856 Ilmajoki – 7. maaliskuuta 1940 Ilmajoki) oli suomalainen valistustyössä, nuorisoseuraliikkeessä ja naisasialiikkeessä Etelä-Pohjanmaalla mukana ollut henkilö. [1][2][3][4][5][6]
Peltoniemen Nikkolassa syntyneen Maria Nikkolan vanhemmat olivat maanviljelijä, kirkonisäntä Jaakko Juhanpoika Yli-Nikkola (1826–1899) ja Susanna Kaaprielintytär (1817–1867).[1] Hänen isänsä oli 1870-luvulla mukana pidättämässä Nalli-Vittingin talossa Matti Haapojaa ja väänsi revolverin Haapojan kädestä.[3]
Maria Nikkola pääsi tutustumaan jo lapsena sanoma- ja aikakauslehtiin kotonaan. Hän kävi kansakoulun Ilmajoella ja oli työssä muun muassa Kristiinankaupungin postitoimistossa oppien siellä ruotsin kielen. Nikkola alkoi vuonna 1887 toimittaa Ilmajoella omaa Virpi-nimistä sanomalehteä. Lehteä painettiin yksinkertaisella monistuskoneella (hektografi) koska painokoneeseen ei ollut varaa ja sillä oli lukijoita ympäri Suomen. Lehtipuuhaa olivat käynnistämässä Nikkolan mukana Ilmajoen rovastin tytär neiti Rosengren ja opettajatar Hannuksela ja lehti pyrki kehittämään ja opettamaan Etelä-Pohjanmaan ja Suomen nuorisoa sekä ajamaan naisasiaa. Minna Canth lähetti kirjoituksiaan lehteen sekä oli kirjeenvaihdossa Nikkolan kanssa ja myös Hilda Käkikoski, Aleksandra Gripenberg ja Lucina Hagman olivat mukana lehtipuuhassa. Lehden ilmestyminen päättyi kuitenkin jo kahden vuoden kuluttua. Nikkola toimitti myös Mansikoita ja mustikoita-nimistä lehteä. Minna Canthin ohella Nikkola oli kirjeenvaihdossa myös kirjailija Constance Ullnerin kanssa. Hän kirjoitti ahkerasti sanoma- ja aikakauslehtiin ja vieraili usein Helsingissä. Maria Nikkola oli pitkään polemiikissa ammattientarkastajana toimineen Vera Hjeltin kanssa kun Voikkaan tehtaalla vuonna 1904 lakossa olleita työläisiä erotettiin, Hjelt oli kiistassa erottajien ja Nikkola taas erotettujen puolella. Nikkola oli jäsenenä Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa. Vielä vuonna 1929 Nikkola oli kirjeenvaihdossa tohtori Kaino Oksasen kanssa uuteen avioliittolakiin liittyen.[4][3][5]
Lehtityön ohella Nikkola kirjoitti käsikirjoituksen romaaniin Lesken kosinta ja sai siitä hyvän arvostelun Minna Canthilta, käsikirjoitus hävisi kuitenkin postissa sen ollessa matkalla kustantajalle.[3]
Kirjallisuutta muokkaa
- Waldemar Rantoja : Eteläpohjalaisia kirjailijoita. WSOY 1935 [7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Geni.com : Maria Sofia Jaakontytär Yli-Nikkola
- ↑ 80 vuotta täytti, Ilmajoki, 17.09.1936, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Suomen vanhin sanomalehtinainen ja Minna Canthin ystävätär muistelee menneitä, Seura, 23.02.1938, nro 8, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b 80 vuotta, Vaasa, 16.09.1936, nro 250, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Maria Nikkola 80-vuotias, Ilkka, 15.09.1936, nro 249, s. 5,Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ilmajoen naisia, Ilmajoki, 09.04.1936, nro 15, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kirjahyllyltä, Naisten ääni, 01.10.1935, nro 19, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot