Margareeta I
Margareeta I (1353 – 28. lokakuuta 1412) oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin hallitsija, joka perusti Kalmarin unionin.
| Margareeta I | |
|---|---|
 | |
| Tanskan kuningatar | |
| Valtakausi | 10. elokuuta 1387 – 28. lokakuuta 1412 |
| Edeltäjä | Olavi Haakoninpoika |
| Seuraaja | Eerik Pommerilainen |
| Norjan kuningatar | |
| Valtakausi | 2. helmikuuta 1388 – 28. lokakuuta 1412 |
| Edeltäjä | Olavi Haakoninpoika |
| Seuraaja | Eerik Pommerilainen |
| Ruotsin kuningatar | |
| Valtakausi | 24. helmikuuta 1389 – 28. lokakuuta 1412 |
| Edeltäjä | Albrekt Mecklenburgilainen |
| Seuraaja | Eerik Pommerilainen |
| Syntynyt |
1353 Søborgin linna, Sjælland, Tanska |
| Kuollut |
28. lokakuuta 1412 (58–59 vuotta) Flensburg, Schleswig, Tanska |
| Puoliso | Haakon VI Maununpoika |
| Lapset | Olavi |
| Suku | Estridsen |
| Isä | Valdemar IV Atterdag |
| Äiti | Helvig |
| Uskonto | katolisuus |
Elämäkerta muokkaa
Margareeta oli Tanskan kuningas Valdemar Atterdagin tytär, joka meni vuonna 1365 naimisiin Norjan kuningas Haakonin kanssa. Tämä oli Ruotsin karkotetun kuninkaan Maunu Eerikinpojan poika ja Bjälbo-sukua, jolle Ruotsin kruunu käsitysten mukaan kuului. Näin Margareeta saattoi yrittää hankkia perilliselleen kaikkien Pohjoismaiden kruunut. Hänellä ja Haakonilla oli yksi lapsi, 1370 syntynyt poika Olavi. Olavi valittiin 1376 Tanskan kuninkaaksi edellisen kuninkaan, Olavin äidinisän Valdemar Atterdagin, kuoleman jälkeen. Norjan kruunun Olavi sai isänsä Haakonin kuoltua 1380.[1]
Tilanne Ruotsissa oli hankalampi, sillä myös Albrektin suku vaati kruunua. Kesken neuvottelujen 1387 kuningas Olavi kuoli. Margareeta tunnustettiin Tanskan ja Norjan valtiaaksi. Hän adoptoi Pommern-Stolpin 7-vuotiaan prinssin, sisarenlapsenlapsensa josta myöhemmin tuli Eerik Pommerilainen, koska tämä pystyi sukujuuriensa perusteella kilpailemaan Albrektin suvun kanssa Ruotsin kruunusta.[2]
Margareetan joukot voittivat Albrektin Falköpingin taistelussa vuonna 1389, ja Albrekt vangittiin poikansa kanssa. Samana vuonna Ruotsin valtaneuvosto tunnusti Margareetan Ruotsin hallitsijaksi ja lupasi valita Eerikin myöhemmin kuninkaaksi. Tukholma oli kuitenkin edelleen Albrektin suvun hallussa ja muutama hansakaupunki tuki heitä.[3] Niinpä pitkällisten neuvotteluiden jälkeen Albrekt ja tämän poika vapautettiin, ja Tukholma jätettiin Hansan hallintaan, kunnes Albrektin vapauttamisesta maksettavat lunnaat olisi maksettu.
Eerik oli perinyt Norjan kruunun 1389 ja Tanskan kuninkaaksi hänet valittiin 1396, ja lopulta Ruotsin kuninkaaksi myöhemmin samana vuonna. Pohjoismaat olivat nyt personaaliunionissa, mutta Margareeta halusi paremman vakuuden unionin säilymisestä. Niinpä Eerik kruunattiin Kalmarissa 1397 kaikkien Pohjoismaiden kuninkaaksi, ja samalla laadittiin Kalmarin unionin kiistelty perustamisasiakirja, unionikirje.[4] Sen mukaan kaikkien Pohjoismaiden papisto, ritarit ja talonpojat olivat edustajiensa välityksellä sopineet unionin säilyttämisestä ikuisesti. Eerikin kuoltua unionikuninkaaksi piti tulla hänen poikansa, mutta jos hänellä ei ollut poikaa, kuningas oli määrä valita yhteispohjoismaisilla vapailla vaaleilla.
Kuningatar Margareeta hallitsi käytännössä vielä pitkään Eerikin vallassaoloaikana tavoitteenaan vahva kuninkaanvalta ja yhtenäinen unioni.
Lähteet muokkaa
- Ruusuvuori, Juha: Itämeren merirosvot: Piraattitarinoita pohjoisesta. Helsinki: Teos, 2004 (2. painos). ISBN 951-851-005-9.
- Enemark, Poul: Kalmarin unionista Tukholman verilöylyyn: Pohjoismainen unioniaika 1397–1521. Helsinki: SKS, 1986. ISBN 951-717-365-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ 905-906 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 17. Lux - Mekanik) Runeberg-projekti. 1912. Viitattu 26.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Margaret I Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Enemark, s. 21.
- ↑ Enemark, s. 23–26.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margareeta I Wikimedia Commonsissa
- Seppo Suvanto: Margareeta (1353–1412) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997 (päivitetty 10.3.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Edeltäjä: Olavi Haakoninpoika |
Tanskan kuningatar 1387–1412 |
Seuraaja: Eerik Pommerilainen |
| Edeltäjä: Olavi Haakoninpoika |
Norjan kuningatar 1388–1412 |
Seuraaja: Eerik Pommerilainen |
| Edeltäjä: Albrekt Mecklenburgilainen |
Ruotsin kuningatar 1389–1412 |
Seuraaja: Eerik Pommerilainen |