Mandinguevuoret
Mandinguevuoret (ransk. monts Mandingues) on eroosion kuluttama hiekkakivivuoristo Mandinguen ylängön kaakkoisosassa Malissa[1].
Mandinguevuoret ovat Fouta Djallonin pohjoinen jatke. Ne ulottuvat Guinean rajalta Bamakon ja Koulikoron länsi- ja pohjoispuolelle. Alueen keskikorkeus on 420 metriä merenpinnasta, korkein kohta Famansa 785 metriä ja pinta-ala 24 000 neliökilometriä. Vuoret toimivat Niger ja Senegal -jokien vedenjakajana.[2]
Alue kuuluu Sudanin ilmastovyöhykkeeseen. Kasvillisuus on savannia. Vesistöt koostuvat sadekauden jälkeen kuivuvista joista.[1]
Mandinguevuoret ovat erikoisine kalliomuodostelmineen, luolineen, vesiputouksineen ja historiallisine kohteineen yksi Malin matkailunähtävyyksistä. Siellä sijaitsee suojeltu metsäalue,[3] jonka pinta-ala on nykyään 10 000 hehtaaria[4]. Matkailun keskuksena toimii Siby[5][6].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Zonage agro-ecologique du Mali, vol. 1 library.wur.nl. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 2.4.2018.
- ↑ Fouta Djallon Highland Water Atlas: The Water Tower of West Africa documents.worldbank.org. 2017. Viitattu 2.4.2018.
- ↑ Carte Culturelle de Mali: Esquisse d’un Inventaire du Patrimoine Culturel National, s. 36–37. Bamako: Ministère de la Culture du Mali. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Forêt classée des Monts mandingues: En bonne entente avec la population Malijet. 12.7.2011. Viitattu 2.4.2018.
- ↑ Damblant, Michel: Mali: The Natural Guide, s. 123–126. Châtenay-Malabry: Viatao, 2009. ISBN 978-2-35908-000-1.
- ↑ Le Petit Futé Mali 2012–2013, s. 152–156. Paris: Nouvelles Èditions de l’Université, 2012. ISBN 978-2-74695-161-7.