Malva Schalek
Malva Schalek (tunnettu myös nimellä Malvina Schalková, 18. helmikuuta 1882 Praha – 24. toukokuuta 1944 / 24. maaliskuuta 1945 Auschwitz) oli tšekkoslovakialainen taidemaalari.
Elämänvaiheita muokkaa
Schalekin vanhemmat olivat saksaa kotikielenään puhuvia, juutalaisia intellektuelleja. He olivat myös aktiivisia tšekkien kansallisessa liikkeessä. Malva oli Schalekien perheen neljästä lapsesta nuorin. Perhe omisti huonekalumyymälän sekä kirjakaupan jossa kaupungin älymystö tapasi toisiaan.[1]
Perheen isän kuoltua äiti solmi uuden avioliiton Ludvig Schnitzerin kanssa ja perhe muutti Hohenelbeen. Schalek osoitti nuorena suurta taiteellista lahjakkuutta ja perhe lähetti hänet Münchenin Frauenakademiin opiskelemaan maalaustaidetta. Opintojaan hän jatkoi Wienissä. Siellä hän osallistui aktiivisesti taide-elämään ja sai muotokuvatilauksia. Hän maalasi myös juutalaisen ylemmän keskiluokan elämää kuvailevia teoksia.[1]
Saksa liitti Itävallan itseensä Anschlussissa alkuvuodesta 1938. Wienissä kansallissosialistit aloittivat ensiksi väkivaltaiset hyökkäykset juutalaisia kohtaan. Ne muuttuivat pian järjestelmällisiksi vainoiksi. Schalek katsoi sukulaistensa kanssa viisaammaksi palata Tšekkoslovakiaan. Toinen mukana seuranneista sukulaisista oli Oswald Richter, sosialistipoliitikko, joka murhattiin Buchenwaldin keskitysleirissä. Wieniin Schalekilla jäi ateljee täynnä maalauksia.[1]
Vuonna 1939 Saksa miehitti myös Tšekkoslovakian. Schalek asui Böömin-Määrin protektoraattin alueella ja joutui juutalaisvainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja vietiin Theresienstadtin keskitysleirille. Kurjissa olissa hänen terveytensä heikkeni, mutta hän teki siellä noin 100 työtä, jotka kuvasivat elämää getossa. Hän teki niitä värikynillä, vesiväreillä ja lyijykynällä. Geton vapauttanut puna-armeija löysi ne 1945. Berliinin juutalaisen museon kuraattori Tom L. Freudenheim pitää niitä merkittävimpinä holokaustista selvinneinä taideteoksina.[1]
Scahalek kieltäytyi maalaamasta natseja avustaneen lääkärin muotokuvaa. Sen vuoksi hänet siirrettiin Auschwitziin ja hänen kuolinaikansa on jäänyt epäselväksi.[1]
Teoksia Thresienstadtista muokkaa
-
Synagoga Theresienstadtissa, vuosien 1942 ja 1944 väliltä -
Saapuminen Theresienstadtiin, vuosien 1942 ja 1944 väliltä -
Ruokajono, vuosien 1942 ja 1944 väliltä
