Malung-Sälenin kunta
Malung-Sälenin kunta (ruots. Malung-Sälens kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Malung.[3]
| Malung-Sälenin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Taalainmaan lääni |
| Maakunta | Taalainmaa |
| Keskustaajama | Malung |
| Kuntakoodi | 2023 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 4 084,89 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 10 218 |
| – Väestötiheys | 2,5 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 4 084,89 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 218 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuoteen 2007 asti kunnan nimenä oli pelkkä Malung.
Luoteis-Malungissa Norjan rajan tuntumassa sijaitseva Sälenin kylä on suosittu talviurheilu- ja tunturialue.
Vuonna 2007 kunnassa oli 11,42 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut nykyisen Malungin alueella sijainneisiin maalaiskuntiin, jotka olivat Lima, Malung ja Transtrand. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa ne yhdistettiin nykyiseksi Malungin kunnaksi. Kunnan keskustaajama Malung oli taajaväkinen yhdyskunta vuosina 1931–1957.
Ruotsin hallitus päätti 1.11.2007, että kunnan nimeksi tulee 1.1.2008 alkaen Malung-Sälen.[6] Millään muulla Ruotsin kunnalla ei ole nimessään kahta paikannimeä.
Vaakuna muokkaa
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä hevosenkenkä yläpuolellaan vaaka-asentoon asetettu vasara, molemmat kultaa. (Ruotsiksi I blått fält en hästsko och däröver en bjälkvis ställd klohammare, båda av guld.)
Vuonna 1971 yhdistetyillä kunnilla oli jokaisella oma vaakunansa. Malungin vaakuna vuodelta 1947 perustui käräjäkunnansinettiin 1600-luvulta. Lima ja Transtrand kuuluivat samaan käräjäkuntaan (ruots. tingslag), joten oli luonnollista valita Malungin vaakuna uuden kunnan vaakunaksi vuonna 1975. Kunnan nimenmuutos ei aiheuttanut muutoksia vaakunaan.
-
Liman maalaiskunta
(1946–1970) -
Transtrandin maalaiskunta
(1947–1970)
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 956 | 9,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 126 | 1,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 603 | 6,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 8 351 | 83,2 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 96 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 132 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 018 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 121 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 18,0 %
- 18–64-vuotiaat: 58,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,9 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 4,1 | 4,4 | |
| jalostus | 20,9 | 23,1 | |
| palvelut | 73,5 | 70,8 | |
| tuntematon | 1,6 | 1,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 5 405 | 4 843 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 111,6 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 73,0 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 793 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Malung | 5 126 |
| 2 | Sälen | 652 |
| 3 | Malungsfors | 560 |
| 4 | Limedsforsen | 441 |
| 5 | Lima | 398 |
| 6 | Transtrand | 386 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Malung-Sälenin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 6 | 7 | 6 | 8 | 7 | 9 | 6 | 9 | 9 | 9 | 8 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 15 | 15 | 13 | 12 | 11 | 11 | 9 | 7 | 5 | 6 | 5 | 3 | 4 | 3 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 5 | 5 | 4 | 3 | 5 | 5 | 5 | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 24 | 23 | 23 | 24 | 23 | 22 | 19 | 20 | 16 | 15 | 14 | 15 | 15 | 16 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 2 | 3 | 4 | 3 | 3 | 5 | 10 | 13 | 8 | 6 | 5 | 4 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 7 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | 2 | 1 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 39 | 39 | 39 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Malung
- Lima-Transtrand
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Lima
- Lima kbfd*
- Malung
- Malung utom Tyngsjö* (ei ollut seurakunta)
- Rörbäcksnäs kbfd*
- Transtrand
- Tyngsjö*
Kirkot muokkaa
-
Forsin kappeli -
Gammelsätersfjälletin tunturikirkko -
Malungin kirkko -
Rörbäcksnäsin kirkko -
Sälenin tunturikirkko -
Transtrandin kirkko -
Tyngsjön kirkko -
Yttermalungin kappeli
Ystävyyskunnat muokkaa
Malung-Sälenillä on neljä ystävyyskuntaa:
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Malung Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Hallituksen lehdistotiedote 1.1.2007 (ruotsiksi) (viitattu 5.3.2007)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
