Maitotuotteiden terveysvaikutukset

Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että naisilla, jotka nauttivat päivittäin hapatettuja maitotuotteita ja juustoa, esiintyi keskimäärin 10 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia jokaista nautittua 200 grammaa kohti. Tuloksista oli suljettu pois iän, kokonaisenergiansaannin, painoindeksin, koulutustason, yksin asumisen, lisäravinteiden käytön, muun ruokavalion terveellisyyden, liikunnallisuuden, tupakoinnin, alkoholinkäytön ja tutkittavien sairastamien sairauksien vaikutus kuolleisuuteen.

Norjassa vuonna 2022 julkaistussa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että päivittäin yhteensä 800 grammaa vähärasvaisia maitotuotteita nauttivien kuolleisuus oli lähes 15 prosenttia suurempi kuin niitä vain 200 grammaa nauttivilla ja 10 prosenttia suurempi kuin niillä, jotka eivät nauttineet lainkaan vähärasvaisia maitotuotteita. Tutkimukseen osallistui lähes 84 000 norjalaisnaista, joita seurattiin keskimäärin 18 vuotta. Tuloksissa huomioitiin muun muassa fyysisen aktiivisuuden, ylipainon, tupakoinnin, koulutuksen ja alkoholinkäytön kuolleisuuteen liittyvä vaikutus.

Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, mutta suotuinen korrelaatio on havaittavissa vain niillä naisilla, jotka nauttivat sitä vähintään 60 grammaa päivässä. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa..

Vuonna 2010 julkaistu miehillä tehty kohorttitutkimus osoitti, että runsas maitorasvan saanti puolittaa miehillä riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen. Diabetesriskin vähentyminen liittyy Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatuun transpalmitoleenihappon. Osa riskin pienenemisestä johtuu siitä, että rasvaiset maitotuotteet tukevat painonhalintaa. Lisäksi on havaittu, että rasvan nauttiminen vähentää tyypillisesti hiilihydraattien ja sokereiden nauttimista, jotka saattavat lisätä riskiä sairastua diabetekseen.

Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet. Vuonna 2010 julkaistussa australialaistutkimuksessa havaittiin, että runsaasti vähärasvaisia maitotuotteita nauttivilla ei esiintynyt muita vähemmän sydänkuolemia, mutta eniten täysrasvaisia maitotuotteita nauttivilla esiintyi noin 70 prosenttia vähemmän sydänperäisiä kuolemia kuin niitä vähiten käyttävillä. Eniten käyttävien ryhmä nautti päivittäin keskimäärin 340 grammaa täysrasvaisia maitotuotteita. Tutkimuksessa oli yli 1500 25-78-vuotiasta osanottajaa, joita seurattiin 16 vuoden ajan.

Vuonna 2016 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun verenpainetta alentavaa DASH-dieettiä muunnettiin vaihtamalla tuoremehu ja vähärasvaiset sekä rasvattomat maitotuotteet täysrasvaiseen maitoon, juustoon ja jogurttiin, tutkimukseen osallistuneiden veren rasva-arvot paranivat.

Vuonna 2022 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että jokainen 50 gramman määrä maitotuotteita päivittäin lisää Alzheimerin taudin riskiä kuudella prosentilla ja muun dementiasairauden riskiä viidellä prosentilla sillä väestön kolmanneksella, jolla oli APOE-ε4-geenimuunnos. Tutkimukseen osallistui pelkästään miehiä, joiden koulutus- ja tulotason sekä elintapojen vaikutus sairastumisriskiin huomioitiin tuloksessa.

Kasvuiässä tapahtuvan runsaan maitotuotteiden käytön on ajateltu myös edistävän luuston terveyttä, koska kalsiumin riittävä saanti auttaa saavuttamaan runsaan luumassan nuorena. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittivät vuonna 2009, että luuston terveyttä ylläpitävää ruokavaliota olisi vaikea koostaa, jos siihen ei sisältyisi yli kolmea päivittäistä maitolasillista vastaavaa määrää maitotuotteita.. Harvardin yliopistossa vuonna 2014 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että runsas maidon tai juuston kulutus teini-iässä päin vastoin lisäsi lievästi lonkkamurtuman riskiä yli 50-vuotiailla miehillä. Naisilla ei havaittu maitotuotteiden kulutuksen yhteyttä lonkkamurtumariskiin. Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, ettei myöhemmälläkään iällä tapahtuva runsas maidonjuonti vähennä luunmurtumariskiä.

Hapanmaitotuotteisiin liitetyt terveysväittämät

Nobel-palkittu mikrobiologi Ilja Metšnikov esitti 1800-luvun lopulla, että jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden valmistuksessa käytetyt bakteerit, kuten Lactobacillus bulgaricus, voivat korvata haitallisia suolistobakteereita lisäten terveyttä ja pidentäen elinikää. Teoria jugurtin terveysvaikutuksista perustui Metsnikovin ja hänen tuttaviensa kokemuksiin, eikä sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ollut olemassa. Myöhemmin havaittiin kuitenkin, että Lactobacillus acidophilus on ainoa maitohappobakteeri, joka kykenee edes elämään paksusuolessa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on kieltänyt sittemmin kaikkien maitohappobakteereita sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnin terveysvaikutteisina näytön puutteen vuoksi.