Maitepunatäplä

perhoslaji

Maitepunatäplä eli lounaanpunatäplä (Zygaena filipendulae) on pienehkö, punatäpliin kuuluva perhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[2].

Maitepunatäplä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Silmälläpidettävä [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Punatäplämäiset Zygaenoidea
Heimo: Punatäpläperhoset Zygaenidae
Alaheimo: Punatäplät Zygaeninae
Suku: Zygaena
Alasuku: (Zygaena)
Laji: filipendulae
Kaksiosainen nimi

Zygaena filipendulae
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Maitepunatäplä Wikispeciesissä
  Maitepunatäplä Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Maitepunatäplä muistuttaa ulkonäöltään suuresti lähilajejaan, minkä lisäksi se on ulkonäöltään huomattavan muunteleva ja laji onkin jaettu Euroopassa useisiin alalajeihin. Pohjaväriltään mustissa, vihertävän tai sinisen metallinhohtoisissa siivissä on kuusi, melko pyöreää, punaista täplää. Täplät ovat parittain siten, että siiven etureunan puolella oleva täplä on hieman lähempänä siiven tyveä ja kaikkein lähimpänä siipien tyveä olevat täplät saattavat olla osittain yhtyneet. Etusiiven alapinnalla on punertavaa kehnää, etenkin naarailla. Takasiivet ovat kirkkaanpunaiset, ja niissä on kapea musta reunus. Vartalo on täysin musta, mutta raajoissa on kuparinen hohde. Silmät ja imukärsä ovat hyvin kehittyneet ja huulirihmat ovat karvaiset. Siipiväli on 28–35 mm.[3][4][5][6]

Lajista tavataan ajoittain myös värimuotoa f. flava, jonka täplät ovat keltaiset. Muita värimuotoja ovat oranssitäpläinen f. aurantia, oranssinpunatäpläinen f. intermedia sekä ruskeatäpläinen f. chrysanthemi. Tavataan myös yksilöitä, joilla täplät ovat tavalla tai toisella poikkeavia. Näitä ovat esimerkiksi f.cytisi, jolla täplät ovat yhtyneet pareittain ja f. polygalae, jolla kaikki täplät ovat yhtyneet yhdeksi punaiseksi alueeksi. Muodoilta f. spoliata ja f. quinquemaculata puuttuu yksi täplä. Muodolla f. costimaculata siiven etureuna on punakehnäinen. Etelämpänä Euroopassa tavattavilta alalajeilta tunnetaan lisäksi muutamia muita poikkeavia muotoja.[6]

Keski- ja Etelä-Euroopassa eläviä lähilajeja ovat Zygaena trifolii, Zygaena transalpina, Zygaena hippocrepidis sekä Zygaena angelicae. Näiden luotettava erottaminen maitepunatäplästä voi vaatia perhosen genitaalien tutkimista.[6]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Euroopassa maitepunatäplä on hyvin yleinen laji ja yleisimpiä sukunsa edustajia. Sen levinneisyys ulottuu Espanjasta ja Irlannista Euroopan poikki Fennoskandian eteläosiin ja Kaukasukselle.[6] Suomessa sitä tavataan Ahvenanmaalla sekä maan lounais- ja eteläosassa. Lajin lentoaika on heinä-elokuussa.[7]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Maitepunatäplä elää niityillä, metsäaukioilla ja rannoilla. Se suosii kalkkipitoista maastoa. Lajin esiintyminen on sidottu toukan ravintokasvin, keltamaitteen, esiintymiseen. Perhoset lentävät aurinkoisina päivinä ja käyvät ahkerasti kukilla. Laji talvehtii toukkana.[4][6]

Ravintokasvi muokkaa

Toukan pääasiallinen ravintokasvi on keltamaite (Lotus corniculatus), etelämpänä myös muutamat muut hernekasvit[6]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa