Maisemahistoria
Maisemahistoriaan liittyviä asioita ovat historialliset kartat ja perinnemaisemat. Nykyisin kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden arvoa arvioidaan satojakin vuosia vanhojen karttojen avulla. Suomessa aluekarttoja on tehty yleisesti jo isojaon aikana.[1] Suomen ensimmäinen kartantekijä oli Olf Gangius, joka tuli Suomeen 1633 ja laati kartan muun muassa Turusta. Ensimmäinen koko Suomen käsittävä kartta laadittiin 1640 Anders Strengin toimesta.[2] Maaseutumaisemaa muokkasi suurelta osin 1700-luvulla tapahtuneet maan jako toimet. 1700-luvulla rakennettiin useita kartanoita, jotka hallitsivat maaseutumaisemaa.[3] Kaupunkiympäristöissä 1600-luvulta tähän päivään parhaiten säilyneitä ovat kiviset rakennukset, kuten raatihuoneet. 1800-luvulla rakennettiin useassa kaupungissa kortteleita, joissa oli empire-tyylisiä puurakennuksia.[4] Liikenneympäristössä varhaisin tunnettu tie oli jo 800-luvulla olemassa ollut Hämeen Härkätie. Rautateitä alettiin rakentaa 1860-luvulta alkaen ja asemarakennuksilla oli merkittävää vaikutusta kaupunkien ja taajamien maisemaan. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa metsäteollisuuden kulkureittejä parantamaan rakennettiin monin paikoin kanavia.[5]
Muualla maailmassa kaupunkirakentamisen historiaan vaikuttaneita arkkitehtuurin tyylisuuntia ovat olleet klassismi, renessanssi ja barokki.[6]
Maisemanistorian merkitys muokkaa
Perinnemaisemat jaetaan kahteen tyyppiin, perinnebiotooppeihin ja rakennettuun ympäristöön. Perinnebiotoopit määritellään edelleen kahteen tyyppiin, puustoisiin ja avoimiin perinnebiotooppeihin. Rakennetussa ympäristössä perinnemaisemaan kuuluvat historiallisesti merkittävät rakennukset mukaan lukien kartanot ja perinteisen tyyliset pihapiirit.[7] Näiden perinteisten maisemien kasvilajisto on köyhtynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Perinnemaisemista erityisesti niitty- ja ketoalueet ovat menettäneet perinteistä olemustaan. Tähän on kiinnitetty huomiota ja perinnemaisemia on ryhdytty ennallistamaan ja hoitamaan. Tällaista ennallistamistoimintaa suunniteltaessa on käytetty apuna vanhoja karttoja ja ilmakuvia. Nykyisten ilmakuvien avulla pystytään kartoittamaan esimerkiksi niityt, jotka ovat kasvamassa umpeen. Ennallistamissuunnitelmia tehtäessä käytetään apuna myös tietokonemallinnuksia.[8]
Myös rakennetussa ympäristössä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja muita kulttuurimaiseman perinteisiä ja merkittäviä kohteita pyritään suojelemaan ja ne pyritään pitämään ennallaan. Tällaiset historiallisesti merkittävät kohteet ja alueet huomioidaan asemakaavoituksessa, yleiskaavoituksessa ja maakuntakaavoituksia tehtäessä. Tiettyjä rakennusympäristöjä koskee rakennusympäristön suojelulaki. Luterilaisia ja ortodoksisia kirkkoja koskien on säädetty erityisiä kirkkolakeja.[9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Rakennusinventointi ja maisemahistoria Turku. Viitattu 25.2.2023.
- ↑ Suomen vanhat kartat Maanmittauslaitos. Viitattu 25.2.2023.
- ↑ Maaseudun maisemat Kultturiympäristömme.fi. 26.11.2023. Viitattu 25.2.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kaupunkiympäristömme Kulttuuriympäristömme. 14.12.2023. Viitattu 25.2.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Liikenteen ympäristöt Kulttuuriympäristömme.fi. 25.11.2015. Viitattu 25.2.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Seppo Zetterberg: ”Barokkityyli kuvataiteissa ja arkkitehtuurissa”, Maailman historian pikkujättiläinen, s. 548. Helsinki: Werner Söderström Oy, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4.
- ↑ Perinnemaisemien luokittelu Perinnemaisema. KuvaPekka.
- ↑ Timo Pitkänen: Vanhat kartat ja tietokonemallinnukset avuksi perinnemaisemien vaalimiseksi 25.5.2016. Turun yliopisto. Viitattu 25.2.2016.
- ↑ Rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö. Museovirasto. Viitattu 25.2.2023.