Madeiranviistäjä

lintulaji

Madeiranviistäjä (Pterodroma madeira) on keskikokoinen ulappalintujen lahkoon kuuluva erittäin uhanalainen avomerilintu.[2]

Madeiranviistäjä
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappaliitäjät Procellariidae
Suku: Viistäjät Pterodroma
Laji: madeira
Kaksiosainen nimi

Pterodroma madeira
(Mathews, 1934)

Madeiranviistäjän pesimäalueet
Madeiranviistäjän pesimäalueet
Katso myös

  Madeiranviistäjä Wikispeciesissä
  Madeiranviistäjä Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Linnun pituus on 32–34 senttimetriä ja siivenkärkien väli 80–86 cm. Lähes kokotumma siiven alapinta. Linnun yläpuoli on harmaa ja siinä on tumma W-kuvio. Pitkä, melko terävä pyrstö on päältä yksivärisen vaaleanharmaa ja alapuolelta valkoinen. Rinnansivut ovat heikosti harmaakuvioiset, mikä on hyvä ero samannäköiseen harhailijaan Vyöviistäjään (Pterodroma mollis), jonka rintavyö on ehjä.

Lähes täysin samanlaista kapverdenviistäjää (Pterodroma feae) hieman pienempi ja sirompi, sen nokka on hennompi ja päälaki vaaleampi. Lajit eivät kuitenkaan ole erotettavissa toisistaan maastossa.[2]

Levinneisyys ja lisääntyminen muokkaa

Pesii Madeiran pääsaarella loppukeväästä kesään.[2] Pesimäpaikkoja tunnetaan vain kuusi ja ne sijaitsevat sisämaan vuoristojen kalliohalkeamissa tai lintujen itse kaivamissa pesäonkaloissa kasvillisuuden suojissa noin 1 650 metrin korkeudessa.[3] Pesivien parien määräksi on arvioitu 65–80. Pesivät linnut palaavat maalis-huhtikuun taitteessa takaisin pesimäpaikoilleen ja munivat ainokaisen munansa toukokuun puolestavälistä kesäkuun alkuun. Nuori lintu opettelee lentämään lokakuussa. Pesimämenestys on parantunut huomattavasti sitten 1980-luvun ja nykyään lajin kanta on vakaa.

Muualta Madeiralta ja Porto Santon saarelta on löydetty subfossiilisia jäänteitä, mitkä viittaavat siihen, että laji on aikaisemmin ollut laajemmalle levinnyt. Lajin esiintymisestä pesimäajan ulkopuolella tiedetään vain hyvin vähän.[1]

Ravinto muokkaa

Ruokavalio koostuu luultavasti pienistä mustekaloista ja kaloista.[1]

Uhat muokkaa

Lajin pahin uhka on munia ja poikasia syövät mustarotat (Rattus rattus), sekä hautovia emoja saalistavat kissat. Myös lisääntyvä määrä öisin vierailevia turisteja voivat olla häiriöksi pesinnälle, tätä kuitenkin valvovat viranomaiset. Ennen paimenet keräsivät poikasia ravinnoksi ja munakeräilijät munia.[1]

Lajin ainoaa pesimisaluetta uhkaa tutka-asema, jota Nato rakennuttaa lähestölle vuodesta 2009 alkaen.[4]

Suojeleminen muokkaa

Onnistunut saalistajien kontrollointi ja tutkimustyö ovat jatkuneet vuodesta 1986 lähtien ja se on nostanut poikastuottoa. Vuonna 2001 suojeluohjelma laajentui, kun Euroopan unionin LIFE-projekti antoi rahoitusta, joka mahdollisti muun muassa 300 hehtaarin kokoisen maa-alueen ostamisen tärkeimmän pesimisalueen ympäriltä. Laji on suojeltu Portugalin laissa ja sen pesimäalueet on suojeltu EU:n Special Protection Areana, sekä ne kuuluvat Madeiran luonnonpuisto Parque Natural da Madeiraan.

Pesimisalueilta on poistettu laiduntava karja ja ekosysteemi on palautunut hyvin, tosin madeiranviistäjä pesii edelleen ainoastaan kielekkeillä, jonne karja ei edes pääse.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e BirdLife International: Pterodroma madeira IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.6.2014. (englanniksi)
  2. a b c Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 20 ja 21. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
  3. Clarke, Tony: Birds of the Atlantic Islands. Lontoo: Christopher Helm, 2008. ISBN 978-0-7136-6023-4. (englanniksi)
  4. Zino's Petrel Pterodroma madeira (Arkistoitu – Internet Archive) Birdlife (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa