Maan haltija
Maan haltija on suomalaisessa kansanperinteessä perhettä, taloa, satoa, karjaa ja pihapiiriä hoitava ja vartioiva hyvä haltija, joka tulee erottaa pahoista ja vieraista maaperän haltijoista kuten maahisista ja maanväestä. Maan haltija on joko nais- tai miespuolinen. Jos se on naispuolinen, menestyy karja hyvin, jos miespuolinen, menestyvät hevoset. Joskus haltijoita on sekä mies että nainen, pariskunta. Tällöin talo on erityisen onnekas. [1]
Haltijaa tulee kunnioittaa, niin hän hoitaa työnsä hyvin. Haltijalle on usein luvattu, että joka vuosi jonkun juhlan aikaan se saa osansa juhlaruuasta tai sadosta. Pyhä pihapuu on uhripaikka, jonka luona haltijaa kumarretaan ja sille viedään uhrilahjoja.
Maan haltija voi näyttäytyä ennen onnettomuutta unessa tai valveessa. Jos haltija on hyvissä vaatteissa ja iloinen, ei hän ole onnettomuuden aiheuttaja, ja on vain varoittamassa. Jos haltija on pahoissa vaatteissa eikä näytä kasvojaan, on hän vihastunut, ja aikomassa aiheuttaa onnettomuuden. Erään perinteen mukaan tällöin on kiireesti mentävä paikalle, jossa haltija on näyttäytynyt, ja uhrattava alasti. [2]
Haltija ei välttämättä synny itsestään. Kun perustetaan uutta taloa, tehdään taikoja, jotta saataisiin haltija. Muuten voivat pahat haltijat tai maanväki asettua pihapiiriin. Erään kansanperinteen mukaan pitää polttaa tulta kolme päivää sillä paikalla, johon haluaa talon perustaa. Kolmantena päivänä haltija ilmestyy unessa. Silloin näkee, tuleeko mies vai nais-haltija vai pariskunta. Jos haltijat ovat rikkaan näköisiä, koreissa vaatteissa ja iloisia, tulee talosta menestyvä. Jos haltijat ovat kurjan näköisiä, ei talokaan sillä paikalla menestyisi. [3]
Eräät loitsusanat naispuolisen maan haltijan kutsumiseen:
Manutar maan emäntä,
Penkeretär perehen äiti,
Kunnotar valittu vaimo,
Jok' olet varsin valvehella...
ja miespuolisen:
Oi ukko manun isäntä,
Manun kultanen kuninkas,
Uros aitojen asuja,
Seinä vierten seisoksija...