Maakuntalehti
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Maakuntalehti on alueellaan vaikuttava merkittävä sanomalehti. Sen levikki voi käsittää nykyisen maakunnan tai entisen läänin tai vain talousalueeksi katsottavan osan siitä. Maakuntalehti eroaa paikallislehdestä siten, että se toimittaa uutisia ilmestymiskuntaansa laajemmalta alueelta. Maakuntalehdessä käsitellään paikallisten uutisten lisäksi myös kansallisia ja kansainvälisiä aiheita, mitä ei paikallislehdissä yleensä käsitellä. Maakuntalehdet ovat tilattavia lehtiä, kun taas paikallislehtien rinnalla ilmestyy ilmaisjakelulehtiä, kaupunkilehtiä, joiden jakelualue voi olla sama kuin tilattavien paikallislehtien levikkialue. Myöhemmässä mediatutkimuksessa on osa maakuntalehdistä luokiteltu kaupallis-logistisin perustein lähinnä kokomaakunnallista lehteä suppeamman levikkialueen ja ilmoitusmyynnin perusteella aluelehdiksi, vaikka lehti olisi merkittävissä määrin kotitalouden ainoa tilattu sanomalehti ja vaikka siinä käsiteltäisiin muiden maakuntalehtien tapaan myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä tapahtumia.
Yleensä maakuntalehdet eivät käy levikkikilpailua toimituksellisella raja-alueella kuin harvoissa tapauksissa ja näin ollen lehtien suhteet toisiinsa muodostuvat oligopolistisiksi. Ehkä yksi kovimmista aidoista kilpailuista, minkä maakuntalehdet ovat keskenään käyneet oli Ilkka- ja Vaasa-lehden keskinäinen kilpailu 1970-luvulta alkaen kun Ilkka siirtyi Vaasan talousalueelta kehittyvän Seinäjoen talousalueelle toimituksineen. Kilpailun tuloksena Vaasa-lehti muuttui Pohjalainen-lehdeksi korostaakseen olevansa Vaasan seudun lisäksi myös suomenkielisen Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoen seudun maakuntalehti. Vaasa-lehden osakkaista useampi kuin Ilkan osakkaista myi osakkeensa ja lopuksi Pohjalaiseksi muuttunut entinen Vaasa-lehti ajautui Ilkka-yhtymän haltuun. Lehtiä ei kuitenkaan yhdistetty Vaasan ja Seinäjoen talousalueet käsittäväksi yhteiseksi kokomaakunnalliseksi sanomalehdeksi, vaan yhteisestä omistuksesta huolimatta ne säilyttivät journalistisen identiteettinsä siten, että Pohjalaisen identiteettiä jopa vahvistettiin kutsumalla sen päätoimittajaksi Kari Mänty. Pohjalainen oli siirtymäaikana myönteisempi Euroopan unionin integraatiolle kuin kansallista riippumattomuutta korostava Ilkka. Lehtien levikkialueiden raja-alueilla kuitenkaan ei enää kilpailtu tilaajista.
1970-luvulla monet lääninsä osan tai maakuntansa toiseksi suurimman lehden asemaan joutuneet lehdet joutuivat lopettamaan tai ne yhdistettiin toisiin lehtiin. Niin kutsuttujen kakkoslehtien häviämisestä aiheutui myös se, että jäljelle jääneet maakuntalehdet vähitellen ryhtyivät muodollisesti poliittisesti sitoutumattomiksi, vaikka niiden perustaminen 1900-luvun alussa oli seurausta vahvoista kansallis-aatteellisista voimanponnistuksista alueellisella ja paikallisella tasolla. Useissa tapauksissa maakuntalehdet pyrkivät edustamaan levikkialueensa kuntien yhteistyötä sekä tukevat paikallisia tai maakunnallisia päättäjiä. Näin ollen vaihtoehtoisiksi kanaviksi muodostuvat paikallislehdet, verkkosivut tai iltapäivälehdet joidenkin keskustelua herättävien aiheiden esille nostamiseksi, mihin muu media yhtyy viiveellä.
1980- ja 1990-luvulla sijoittajat pyrkivät ostamaan maakuntalehtiä, mihin nämä vastasivat vakauttamalla omistuspohjaansa keskitetyin omistusjärjestelyin. Näin muodostui Pro Lehdistö, jota rahoitti Sanoma Oy ja jolla monien maakuntalehtien omistuspohja säilytettiin ennallaan.
Myöhemmin maakuntalehtien yhteistyö on näkynyt ilmoitusten koordinointina, mistä ovat esimerkkinä esimerkiksi Väli-Suomen sanomalehdet ja monet muut yhteistyömuodot.
Osa maakuntalehdistä on järjestäytynyt Maakuntalehtien liitto ry:hyn.