Maahumala

putkilokasvilaji

Maahumala eli rohtomaahumala (Glechoma hederacea) on matala monivuotinen ruohovartinen kasvi.

Maahumala
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Maahumalat Glechoma
Laji: hederacea
Kaksiosainen nimi

Glechoma hederacea
L.

Katso myös

  Maahumala Wikispeciesissä
  Maahumala Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Maahumala on karvainen monivuotinen matala ruoho, jolla on miellyttävän aromaattinen tuoksu. Sinipunertavat kukat sijaitsevat lehtihangoissa; ne avautuvat 2–4 kukan ryhminä jo touko-kesäkuussa. Maahumala kasvattaa pitkiä maanmyötäisiä rönsyjä, joiden avulla se leviää nopeasti laikkumaiseksi kasvustoksi. Alkuperäisenä se kasvaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa se on alkuperäinen korkeintaan Lounais-Suomessa; muualle se lienee levinnyt viljelykarkulaisena. Kasvi on yleinen Etelä-Suomen puutarhoissa, rehevissä metsissä ja rannoilla harvinaistuen pohjoiseen päin mentäessä. Suomalaisen nimensä maahumala on saanut joko käytöstään oluen mausteena tai rönsymäisen kasvutapansa perusteella. Jos maahumalan juurenpätkiä on pihaan siirrettyjen puiden tai pensaiden mullassa, siitä saa helposti uuden kasvin nurmikolleen. Maahumala sopii hyvin kasvatettavaksi maanpeittokasvina. Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksen kokeissa se todettiin peittokyvyltään parhaaksi tutkituista kasveista, sillä se on kasvutavaltaan rehevä ja nopeakasvuinen, ja se sopeutuu niin valoon kuin varjoonkin. Lisäksi sillä on erinomainen talvenkestävyys, ja se sietää tallausta. Lehdiltään se on oikeastaan ikivihanta, mikä vielä lisää peittoarvoa vähälumisilla paikoilla. Maahumala sopii hyvin peittokasviksi puille, pensaille ja vahvakasvuisille perennoille sekä aluskasviksi sipuli- ja mukulakasveille. Parhaiten se viihtyy tuoreessa ravinnepitoisessa ja runsasmultaisessa maassa. Kasvia on helppo lisätä rönsyistä ja pistokkaista. Maahumala sopii amppelikasviksikin. Maahumala kasvaa pitkinä rönsyinä.[1]

Levinneisyys muokkaa

Maahumala kasvaa lähes koko Euroopassa ja Siperian tiheimmin asutuilla alueilla. Ihmisen mukana se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan. Japanissa ja Kiinassa kasvaa paikallinen alalaji. Suomessa kasvi esiintyy Etelä-Lapin korkeudelta etelään, yleisempänä kuitenkin Etelä- ja Keski-Suomessa.[2]

Käyttö muokkaa

Maahumalaa kasvatetaan maanpeitekasvina. Sitä voidaan käyttää myös salaattien ja oluen mausteena.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.