Möre

Möre oli yksi keskiaikaisista "pienistä maista" (ruots. små landen), jotka vähitellen muodostivat Smålandin maakunnan. Nykyään alue vastaa Kalmarin läänin lounaisosaa.

Smålandin seudut viikinkiajalla. Punaiset ja mustat pisteet tarkoittavat maakunnassa sijaitsevia riimukiviä. Punaisten pisteiden riimukivet sisältävät kirjoituksia kaukomatkoilta.

Wulfstan mainitsee Mören vuoden 900 tienoilla, jolloin sitä kutsutaan nimellä Meore. 1200-luvun lopulta lähtien Möre oli Kalmarin linnan ylläpitoon tarkoitettua aluetta. Oikeudellisesti se kuului Itä-Götanmaan laamannikuntaan vuoteen 1559, jolloin se siirrettiin vasta perustettuun Smålandin laamannikuntaan. Möre oli jaettuna kahteen kihlakuntaan: Södra Mören kihlakunta ulottui Brömsebäckistä etelässä Kalmarin läheisyyteen pohjoisessa ja Norra Mören kihlakunta sijaitsi Kalmarinsalmen länsirannalla salmen kapeimmassa kohdassa.

Södra Mören kihlakunta annettiin vuonna 1645 Axel Oxenstiernalle perinnölliseksi kreivikunnaksi (Södermöre) ja latinankielisissä aikalaiskirjoituksissa siitä käytetään nimeä Morea australis. Tässä "australis" tarkoittaa "eteläistä", joten latinankielisen nimen merkitys oli Eteläinen Möre.