Möbius-kuvaus

(Ohjattu sivulta Möbiuskuvaus)

Möbius-kuvaukset ovat muotoa


olevia kuvauksia, missä a, b, c ja d ovat mielivaltaisia kompleksilukuja. Möbius-kuvaukset on määritelty laajennetulta kompleksitasolta itselleen. Bilineaarinen kuvaus on erikoistapaus Möbius-kuvauksesta. Möbius-kuvaukset ovat saaneet nimensä saksalaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän August Ferdinand Möbiuksen mukaan.

Määritelmä muokkaa

Möbius-kuvaukset ovat muotoa

 

olevia kuvauksia, missä a, b, c ja d ovat kompleksilukuja, jotka toteuttavat ehdon adbc ≠ 0. Möbius-kuvaukset on määritelty konformaaleina kaikkialla paitsi kun  , jolloin on määritelty, että  . Ne ovat konformisia bijektioita    missä   tarkoittaa laajennettua kompleksitasoa   eli kompleksitasoa, johon on lisätty äärettömyyspiste. Laajennettua kompleksitasoa kutsutaan myös Riemannin palloksi.

Ominaisuuksia muokkaa

Möbius-kuvaukset voidaan esittää yhdistettynä kuvauksena siirrosta, venytyksestä ja kierrosta sekä inversiosta, missä operaatio "siirto" on muotoa
 , operaatio "venytys ja kierto" on muotoa   ja operaatio "inversio" on muotoa   Möbius-kuvaukset kuvaavat suorat ja ympyrät joko suoriksi tai ympyröiksi siten, että operaatio "inversio" saattaa muuttaa suoran ympyräksi tai päinvastoin. Konformikuvauksina Möbius-kuvaukset säilyttävät kulmat.

Kaksoissuhde muokkaa

Möbius-kuvaukset säilyttävät pisteiden välisen kaksoissuhteen:
Olkoot a1, a2, a3 ja a4 kompleksilukuja, joille ajak kun jk. Tällöin näiden kaksoissuhde on luku

 

Jos jokin ai = ∞ on kaksoissuhde määriteltäva raja-arvona, kun ai → ∞.
Möbius-kuvaukset säilyttävät kaksoissuhteen, eli siis Möbius-kuvauksessa w = f(z)
[w, w1, w2, w3] = [z, z1, z2, z3].

Möbiuskuvaukset muodostavat ryhmän, niin sanotun Möbius-ryhmän, kuvausten yhdistämisen suhteen.

Esimerkki muokkaa

Seuraavassa esimerkissä käytetään hyväksi Möbius-kuvausten ominaisuutta säilyttää pisteiden välinen kaksoissuhde:
Etsitään Möbius-kuvaus, joka vie origokeskisen yksikkökiekon D(0, 1) ylemmälle puolitasolle. Käytetään kaksoissuhdetta. Kiinnitetään yksikkökiekon reunapisteet z1 = 1, z2 = i, z3 = -1 ja ylemmän puolitason reunapisteet w1 = -1, w2 = 0, w3 = 1. Pisteiden kiinnityksessä on huomioitu niiden järjestys alueisiin nähden, eli kuljettaessa pisteestä z1 pisteen z2 kautta pisteeseen z3 jää yksikkökiekko vasemmalle puolelle ja kuljettaessa pisteestä w1 pisteen w2 kautta pisteeseen w3 jää ylempi puolitaso vasemmalle puolelle. Sopiva kuvaus saadaan ratkaisemalla w yhtälöstä

 

missä w1, w2, w3, z1, z2 ja z3 ovat edellä kiinnitetyt pisteet. Saamme

  
 
  
 

Katso myös muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • R. Hurri-Syrjänen: Funktioteoria 1 (Luentomuistiinpanot)
  • L. Myrberg:Funktioteoria 1 ja 2, osa 1 Limes ry 1971
  • Spiegel, Murray R.; Lipschutz, Seymour; Schiller, John J.; Spellman, Dennis: Complex Variables. Shaum's Outline Series. McGraw-Hill Book Company, 2009 (1964). ISBN 978-0-07-161569-9, ISBN 978-0-07-161570-9 (eBook).