Lyktos
Lyktos (m.kreik. Λύκτος) eli Lyttos (Λυττός) (lat. Lyctus tai Lyttus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa. Sen arkeologinen alue sijaitsee Minóa Pediádan kunnassa vajaa kilometri koilliseen nykyisestä Lyttóksen eli Xidáksen kylästä ja noin 25 kilometriä kaakkoon Iraklionista.[1][2][3][4]
| Lyktos | |
|---|---|
| Λύκτος | |
 Lyktoksen buleuterionin rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Lyktos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Minóa Pediáda, Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 1000 eaa.–365 jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Korkeus | 650 m |
| Aiheesta muualla | |
Historia muokkaa
Lyktos oli antiikin ajan Kreetan vanhimpia ja merkittävimpiä kaupunkeja.[2][5] Kaupunki perustettiin noin 1000 eaa. Se oli perinteen mukaan Spartasta tulleiden doorilaisten siirtokunta, ja siellä asui oletettavasti myös saaren varhaisempien asukkaiden minolaisten jälkeläisiä eli eteokreettejä.[2]
Toisen teorian mukaan Lyktoksen perustajat olisivat olleet Máliasta siirtyneitä minolaisia, ja ”Lyktos” oli mahdollisesti alun perin Málian asutuksen minolaisaikainen nimi. Näin kaupunki olisi ollut olemassa jo ennen doorilaisvalloitusta.[2] Tätä teoriaa tukee myös se, että Lyktos esiintyy Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa sen kerrotaan olleen yksi saaren kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan. Sodassa kaupungin joukkoja johti Koiranos.[2][6] Hesiodos mainitsee kaupungin Jumalten synnyssä.[3] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä perustajastaan Lyktoksesta, joka oli Lykaonin poika.[2]
Lyktos hallitsi itäisen Kreetan alueita ja oli usein sodassa keskisen Kreetan Knossoksen kanssa. Knossoslaiset valloittivat kaupungin väliaikaisesti vuonna 343 eaa. ja tuhosivat sen täydellisesti niin kutsutussa Lyktoksen sodassa vuonna 220 eaa. Tämän jälkeen lyktoslaiset pakenivat Lappaan. Myöhemmin kaupunki rakennettiin uudelleen spartalaisten tuella. Kaupunki liittoutui Hierapytnan (113 eaa.), Oluksen ja Dreroksen kanssa. 100-luvulla eaa. se oli osa Eumenes II:n 30 kreetalaisen kaupungin liittoa. Lyktos vastusti Metelluksen johtamaa roomalaisarmeijaa, mutta tuli lopulta vallatuksi. Kaupunki kukoisti jälleen seuranneella roomalaisella kaudella. Paikka oli asuttu vielä varhaiskristillisellä ajalla.[2][3]
Lyktoksen juhliin kuului efebeihin liittynyt Periblemaia-juhla.[2] Kaupungissa vietetyistä doorilaisille ominaisista syssitia-yhteisaterioista tunnetaan yksityiskohtia.[3][7]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Lyktos sijaitsi Dikte-vuoren (nykyinen Díkti) läntisessä alarinteessä noin 650 metrin korkeudella merenpinnasta. Se oli rakennettu rinteeseen puolikaaren muotoon. Lyktoksen satamina toimivat saaren pohjoisrannikolla sijainneet Khersonesos (nykyinen Chersónisos) ja Milatos (nykyisen Málian lähellä).[2]
Kaupungin arkeologisella alueella on sen kolmen penkereen tukimuurien jäänteitä, linnoitusmuuria 600-luvulta eaa. sekä roomalaisaikaisten rakennusten raunioita. Merkittävin yksittäinen rakennuslöytö on buleuterion eli kaupungin neuvoston kokoontumispaikka. Se rakennettiin keisari Hadrianuksen aikana 100-luvulla jaa. ja tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 365 jaa. Rakennuksessa oli neljä penkkiriviä ja marmorilaatoin päällystetty lattia, ja sen koko oli noin 13,9 x 11,4 metriä.[2][8] Kaupungissa tiedetään olleen myös muun muassa Athene Poliaalle omistettu temppeli, agora sekä teatteri.[4]
Kaupunkiin johti suuri, noin 22 kilometriä pitkä akvedukti eli vesijohto, joka sai alkunsa Kournáksen lähteeltä läheltä Krásia. Siitä on säilynyt jäänteitä useissa paikoissa.[4] Kaupungista on löydetty keisarien Marcus Aurelius ja Trajanus patsaat, jotka ovat nykyisin Iraklionin arkeologisessa museossa. Kaupungista löydetyissä sen lyömissä rahoissa noin ajalta 450 eaa. esiintyvät kotka ja villikarju.[2]
Lyktoksen alueella on nykyisin kaksi kirkkoa, Pyhän ristin (Tímios Stavrós) kirkko, joka on rakennettu varhaiskristillisen basilikakirkon paikalle, sekä Pyhän Georgioksen (Ágios Geórgios) kirkko.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”974 Lyktos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ancient Lyttos Destination Crete. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d e Lyttos ancient town InterKriti. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c Lyttos Roman Aqueducts. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Petri, William: Universal Version Bible Paul's Epistles, s. 499. Lulu.com, 2016. ISBN 1365217477. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Homeros: Ilias 2.645–2.2.652.
- ↑ Smith, William: ”Syssitia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities, s. 1089. Boston: Little, Brown and Company, 1859. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Αρχαιολογικοί χώροι Δήμος Μινώα Πεδιάδας. Arkistoitu 11.2.2013. Viitattu 21.8.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lyktos Wikimedia Commonsissa
