Lyhythäntäkenguru
Lyhythäntäkenguru eli quokka, joskus myös kääpiövallabi (Setonix brachyurus) on sukunsa Setonix ainoa laji. Se on noin kotikissan kokoinen pussieläin. Se on kasvinsyöjä ja pääasiallisesti yöeläin. Lyhythäntäkengurun toinen nimitys quokka on johdettu noongarin kielen sanasta, joka on oletettavasti ollut gwaga[2].
| Lyhythäntäkenguru | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Harvaetuhampaiset Diprotodontia |
| Alalahko: | Macropodiformes |
| Heimo: | Kengurut Macropodidae |
| Alaheimo: | Macropodinae |
| Suku: |
Setonix Lesson, 1842 |
| Laji: | brachyurus |
| Kaksiosainen nimi | |
 Lyhythäntäkengurun levinneisyysalue |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Levinneisyys muokkaa
Luonnossa lyhythäntäkenguru elää hyvin suppealla alueella Länsi-Australiassa. Se on käynyt harvinaiseksi, mutta on suojeltuna lajina selvinnyt rannikon edustan saarilla, joita ovat Bald Island, Rottnest Island ja Garden Island. Lisäksi se esiintyy harvalukuisena Penguin Island -saarella. Näillä saarilla ei ole kettuja eikä kissoja. Rottnest Islandilla se on jopa yleinen; siellä se asuu hyvinkin erilaisissa ympäristöissä puolikuivista pensastoista aina ihmisen hoitamiin puutarhoihin.
Kuvaus muokkaa
Lyhythäntäkenguru painaa 2,5–5 kg ja on pituudeltaan 40–54 cm. Sillä on kenguruksi lyhyt häntä: 25–30 cm. Lyhythäntäkenguru on rakenteeltaan tanakka; sillä on pyöreäsärmäiset korvat sekä lyhyt ja leveä pää. Kömpelöltä vaikuttavasta ulkonäöstään huolimatta se kykenee kiipeämään pieniin puihin ja pensaisiin. Sen karhean turkin väri vaihtelee harmahtavan ruskeasta kellertävään.
Käyttäytyminen muokkaa
Lyhythäntäkenguru on luonteeltaan sosiaalinen. Se kokoontuu suuriksi ryhmiksi sinne missä ravintoa on saatavilla: Erityisesti se pitää heinä-, sara- ja mehikasveista sekä kasvien lehdistä. Rottnest Islandilla joidenkin yksilöiden terveydentila on heikentynyt merkittävästi hyvää tarkoittavien turistien tarjottua niille sopimatonta ravintoa kuten leipää. Nykyään vierailijoita pyydetäänkin olemaan ruokkimatta lyhythäntäkenguruja. Liikkeiltään lyhythäntäkenguru on suurkenguruiden kaltainen: Se etenee loikkimalla, hyppyjensä pituutta vaihdellen.
Lisääntyminen muokkaa
Australian mantereella lyhythäntäkenguru lisääntyy ympärivuotisesti, mutta Rottnest Islandilla vain loppukesästä. Se synnyttää vain kerran vuodessa, yhden poikasen kerrallaan. Ravintomineraaleista kuparia esiintyy Rottnest Islandilla melko vähän, minkä on todettu haittaavan lyhythäntäkengurun lisääntymistä siellä.
Lyhythäntäkenguru ja ihminen muokkaa
Lyhythäntäkenguru ei pelkää ihmistä, vaan tulee usein ihmisen lähelle, erityisesti Rottnest Islandilla. Siellä kävijöitä on kuitenkin sakon uhalla kielletty kajoamasta lyhythäntäkenguruihin[3]. Ikävimmissä tapauksissa kävijät ovat vahingoittaneet ja jopa surmanneet lyhythäntäkenguruja. Tällöin myös rangaistukset ovat olleet tuntuvasti ankarampia.[3][4]
Uhanalaisuus muokkaa
Vaikka lyhythäntäkengurua esiintyykin rannikon pienillä saarilla runsaasti, sen levinneisyysalue on hyvin suppea, ja siksi sen uhanalaisuusluokitukseksi on määritetty vaarantunut laji. Australian mantereella, jossa sitä uhkaavat saalistajat kuten ketut, se tarvitsee tiheää kasvillisuutta pakopaikakseen. Maatalouden kehittyminen on vähentänyt lyhythäntäkengurulta tällaisia luontaisia pako- ja asuinpaikkoja, mikä osaltaan on vaikeuttanut sen selviämistä. Toisaalta ongelmaa ovat pahentaneet dingot, ihmisen tuomat kissat ja koirat sekä myös vielä jäljellä olevien soiden raivaus ja poltto.
Eurooppalaisten löydös muokkaa
Lyhythäntäkenguru oli ensimmäisiä eurooppalaisten Australiasta löytämiä nisäkkäitä. Alankomaalainen merenkulkija Samuel Volckertzoon kirjoitti vuonna 1658 Rottnest Islandilla nähdystä ”villistä kissasta”. Vuonna 1696 Willem de Vlamingh luuli lyhythäntäkenguruja rotiksi, ja antoi saarelle hollanninkielisen nimen Rottenest (suom. ”Rotanpesä”).
Lähteet muokkaa
- ↑ de Tores, P., Burbidge, A., Morris, K. & Friend, T.: Setonix brachyurus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Dixon, R.M.W.; Moore, Bruce; Ramson, W. S.; Thomas, Mandy (2006). Australian Aboriginal Words in English: Their Origin and Meaning, 2nd ed., Oxford: Oxford University Press. ISBN 0-19-554073-5.
- ↑ a b Rottnest Island Regulations 1988 (WA), Rottnest Islandin säädökset
- ↑ " Rare marsupials kicked to death in 'quokka soccer'", The Daily Telegraph, 2003. Artikkeli brittiläisessä sanomalehdessä
Aiheesta muualla muokkaa
- ARKive - kuvia ja videoita quokasta (Setonix brachyurus) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)