Sinilupikka
Sinilupikka eli lupikka (Sesleria uliginosa) on Euroopassa tavattava heinälaji. Se on monivuotinen sekä mätästävä ja kasvaa 20–50 senttimetriä korkeaksi. Sinilupikan lehdet ovat 1,5–2 millimetriä leveät ja päältä sinertävänvalkoiset. Kukinto on lyhyenleveä, tähkämäinen, kiiltävä röyhy.[1]
| Sinilupikka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Lupikat Sesleria |
| Laji: | uliginosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sesleria uliginosa |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Sinilupikka on kalkinsuosija ja kasvaa letoilla, lettoniityillä sekä tuoreilla ja kosteilla kalkkipitoisilla niityillä.[1] Ahvenanmaalla se kasvaa tyyppilajina harvinaisella luontotyypillä siniheinäniityt (lupikkaniityt), jotka ovat hyperemäksisiä, kosteita, kalkkivaikutteisia niittyjä.[2]
Suomessa sinilupikkaa tavataan yleisenä Ahvenanmaalla ja hyvin harvinaisena Varsinais-Suomessa.[3] Sinilupikka on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi vuosina 2010 ja 2019.[4][5]
Lähteet muokkaa
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Suuri Pohjolan kasvio 2005 s. 840.
- ↑ Ymparisto.fi, lajien ja luontotyyppien esittelyt (vanhentunut linkki)
- ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M.: Kasviatlas 2018: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Sinilupikka Sesleria uliginosa) 2019. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 201. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3805-8.
- ↑ Sinilupikka – Sesleria uliginosa Punaisen kirjan verkkopalvelu. Viitattu 28.8.2021.