Wikipedia

Luovutetut alueet

Suomen Neuvostoliitolle luovuttamat alueet toisen maailmansodan jälkeen

Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944. Luovutetut alueet käsittivät noin kymmenesosan pinta-alasta, joka Suomella oli vuosina 1920–1940. Alueilla asui yli 400 000 asukasta eli 11 % Suomen silloisesta väkiluvusta. Osa luovutetuista alueista tyhjennettiin suomalaisasukkaista jo syksyllä 1939 sodan vaaran takia. Suurin osa tyhjennettiin talvisodan puhjettua alkutalvella 1939 tai rauhanteon jälkeen keväällä 1940. Jatkosodan aikana suomalaisia palasi asumaan takaisin vallatuille alueille, mutta ne tyhjennettiin uudestaan suomalaisjoukkojen perääntyessä kesällä ja syksyllä 1944. Luovutetuilta alueilta evakuoidut suomalaiset eli siirtoväki hakeutuivat tai sijoitettiin eri puolille Suomea.

Talvisodasta aiheutuneet alueluovutukset 1940 muokkaa

Pääartikkeli: luovutettu Karjala, Suomenlahden ulkosaaret, entiset Kuusamon ja Sallan itäosat, Kalastajasaarento ja Keskisaarento
 
Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta)

Talvisodan päättäneen, 1940 solmitun Moskovan rauhan mukaan

”Valtakunnanraja Suomen Tasavallan ja SNTL:n välillä on kulkeva uutta rajalinjaa pitkin siten, että SNTL:n alueeseen liitetään koko Karjalan Kannas ynnä Viipurin kaupunki ja Viipurinlahti saarineen, Laatokan järven läntinen ja pohjoinen rannikkoseutu ynnä Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit sekä Suojärven kirkonkylä, joukko Suomenlahden saaria, Märkäjärveltä itään oleva alue ynnä Kuolajärven kirkonkylä sekä osa Kalastaja- ja Srednisaarentoja – tähän Sopimukseen liitetyn kartan mukaisesti.”[1]

Näin Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle neljä aluetta:

Suomenlahden ulkosaarista itäinen ryhmä eli muiden muassa Lavansaari, Peninsaari, Seiskari ja Koukouri sekä pohjoinen Karjalankannas, sen ja nykyrajan välinen alue, Laatokan Karjala ja Raja-Karjala olivat luovutukseen saakka osa Suomen historiallista Karjalaa, josta juontuu nimitys luovutettu Karjala.

Jatkosodan alettua Neuvostoliittoon ja erityisesti Neuvostoliiton Karjalaan suorittamansa hyökkäyksen yhteydessä suomalaisjoukot, pohjoisessa myös Saksan armeijan kanssa valtasivat suurimman osan luovutetuista alueista. Eduskunta ilmoitti niiden kaikkien palauttamisesta Suomeen itsenäisyyspäivänä vuonna 1941, vaikka koko sodan ajan Suomenlahden ulkosaarten itäinen ryhmä eli muun muassa Lavansaari, Peninsaari, Seiskari ja Koukouri pysyivätkin Neuvostoliiton hallussa samoin kuin Kalastajasaarento ja Keskisaarento[3] sekä puna-armeijan miehittämät Petsamon Heinäsaaret. Suomen palautusilmoitusta ei tunnustanut mikään ulkovalta, ei myöskään Suomen kanssasotijana ollut Saksa.

Jatkosodasta aiheutunut alueluovutus 1944 ja aluemyynti 1947 muokkaa

Pääartikkeli: Petsamo, Jäniskosken-Niskakosken alue

Jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisjoukot joutuivat vetäytymään kansainvälisesti tunnustetun vuoden 1940 rajan taakse. Välirauhansopimuksen 1. artiklan mukaan

”Sotatoimien lopettamisen yhteydessä Suomen puolelta 4 päivänä syyskuuta 1944 ja Neuvostoliiton puolelta 5 päivänä syyskuuta 1944 Suomi sitoutuu siirtämään sotajoukkonsa vuoden 1940 Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan taakse, sen mukaan kuin on määrätty tätä sopimusta seuraavassa liitteessä (katso liitettä 1 artiklaan).”

Lisäksi 7. artiklassa todetaan:

”Suomi palauttaa Neuvostoliitolle sen 14 päivänä lokakuuta 1920 ja 12 päivänä maaliskuuta 1940 tehtyjen rauhansopimusten mukaisesti vapaaehtoisesti Suomelle luovuttaman Petsamon alueen sen laajuisena kuin se on määritelty tämän sopimuksen liitteessä ja merkitty sopimusta seuraavaan karttaan (katso liitettä 7 artiklaan ja karttaa 1:500.000)”[4].

Pariisin rauhansopimusta edeltäneessä rauhankonferenssissa vuonna 1946 oli sovittu:

”Suomi tunnustaa, että Neuvostoliitolla on oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, jonka Saksaa varten asetettu valvontaneuvosto on siirtänyt Neuvostoliitolle, ja sitoutuu ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisen omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi.”[5]

Jatkosodan seurauksena Suomi siis joutui luopumaan kahdesta alueesta:

Moskovan välirauhansopimus vahvistettiin Pariisin rauhassa vuonna 1947.

Vuokra-alueet muokkaa

Varsinaisten alueluovutusten lisäksi Suomi joutui vuokraamaan talvisodan jälkeen 1940 Hankoniemen Neuvostoliitolle kolmeksikymmeneksi vuodeksi merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Jatkosodassa suomalaisjoukot ottivat alueen haltuunsa joulukuussa 1941, kun Neuvostoliitto oli evakuoinut tukikohdan miehistön.

Moskovan välirauhassa vuonna 1944 Neuvostoliitto luopui virallisestikin vuokraoikeudestaan Hankoon, mutta Suomi joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Porkkalanniemen viideksikymmeneksi vuodeksi. Neuvostoliitto luopui siitä kuitenkin jo vuonna 1956 katsoessaan Suomenlahden valvonnan tältä osin tarpeettomaksi. Vuokra-alueeseen kuuluivat Porkkalanniemen ohella Upinniemi sekä niiden edustalla olevia saaria, osia Siuntiosta, Kirkkonummesta ja Espoosta sekä Degerbystä, jonka kunta liitettiin Inkooseen vuonna 1946.

Luovutetuilla alueilla sijainneet kunnat tai niiden osat muokkaa

 
Suomen kuntarajat vuonna 1935 ennen alueluovutuksia.
 
Kartta Neuvostoliitolle vuonna 1940 kokonaan tai osin luovutetuista Viipurin läänin ja Kuopion läänin kuntien alueista
as.luku
1939[6]

 as.luku
1945[7][8]

 as./
km²
1939
 pa 1938
(ei ves.)
(km²)[9] 		luov. alue
(km²)[9][10]

 luov.
alue
(%)[11]
Suomi 3 888 443 3 751 614 11,2 348 477 43 105,84 12,37
Viipurin lääni 675 057 218 875 21,0 32 134 22 980,47 71,51 [12]
Antrea 8 772 0 18,0 486,40 486,40 100,00 [13]
Harlu 7 828 0 31,0 252,60 252,60 100,00 [13]
Heinjoki 3 712 0 11,5 323,10 323,10 100,00 [13]
Hiitola 8 265 0 19,5 423,20 423,20 100,00 [13]
Impilahti 14 190 0 15,7 904,30 904,30 100,00 [13]
Jaakkima 8 503 0 16,9 501,89 501,89 100,00 [13]
Johannes 10 303 0 47,4 217,55 217,55 100,00 [13]
Jääski 20 879 3 233 49,7 420,40 355,45 84,55 [14]
Kanneljärvi 3 805 0 15,4 246,30 246,30 100,00 [13]
Kaukola 4 201 0 15,7 267,80 267,80 100,00 [13]
Kirvu 8 721 0 13,4 650,92 650,92 100,00 [13]
Kivennapa 9 912 0 15,7 632,92 632,92 100,00 [13]
Koivisto 2 272 0 97,5 23,30 23,30 100,00 [13]
Koiviston maalaiskunta 8 883 0 31,7 280,30 280,30 100,00 [13]
Korpiselkä 3 584 894 2,6 1 366,00 1 266,94 92,75 [15]
Kuolemajärvi 5 686 0 15,5 367,40 367,40 100,00 [13]
Kurkijoki 10 032 0 18,7 536,00 536,00 100,00 [13]
Käkisalmen maalaiskunta 5 575 0 39,7 140,44 140,44 100,00 [13]
Käkisalmi 5 083 0 406,6 12,50 12,50 100,00 [13]
Lahdenpohja 1 959 0 366,9 5,34 5,34 100,00 [13]
Lappee 9 443 9 602 16,42 575,39 12,17 2,12
Lavansaari 1 089 0 71,2 15,30 15,30 100,00 [13]
Lumivaara 5 239 0 17,9 292,44 292,44 100,00 [13]
Metsäpirtti 4 882 0 26,1 186,90 186,90 100,00 [13]
Muolaa 11 959 0 18,3 654,72 654,72 100,00 [13]
Nuijamaa 3 899 1 891 11,8 329,86 179,20 54,33
Parikkala 10 560 8 536 18,5 570,98 199,28 34,90
Pyhäjärvi (Vpl) 8 128 0 14,9 546,36 546,36 100,00 [13]
Rautjärvi 5 926 3 267 13,0 457,20 198,54 43,43
Rautu 5 909 0 17,4 339,64 339,64 100,00 [13]
Ruokolahti 24 168 27 025 23,6 1 024,00 3,95 0,39
Ruskeala 6 938 0 16,8 412,90 412,90 100,00 [13]
Räisälä 7 874 0 19,5 403,14 403,14 100,00 [13]
Saari 3 790 3 509 20,5 184,46 29,89 16,20
Sakkola 6 395 0 18,3 349,36 349,36 100,00 [13]
Salmi 14 167 0 10,1 1 402,10 1 402,10 100,00 [13]
Seiskari 688 0 163,8 4,20 4,20 100,00 [13]
Simpele 2 628 2 311 31,3 84,00 28,76 34,24
Soanlahti 3 106 0 6,9 448,40 448,40 100,00 [13]
Sortavala 4 710 0 3364,3 1,40 1,40 100,00 [13]
Sortavalan maalaiskunta 21 487 0 32,2 666,80 666,80 100,00 [13]
Suistamo 8 986 0 5,9 1 516,00 1 516,00 100,00 [13]
Suojärvi 15 934 0 4,6 3 474,29 3 474,29 100,00 [13]
Suursaari 772 0 37,2 20,74 20,74 100,00 [13]
Säkkijärvi 8 685 161 17,6 492,58 447,93 90,94 [16]
Terijoki 7 913 0 64,9 121,92 121,92 100,00 [13]
Tytärsaari 436 0 52,5 8,30 8,30 100,00 [13]
Uukuniemi 6 134 1 351 11,2 546,70 437,46 80,02
Uusikirkko 11 110 0 18,4 604,60 604,60 100,00 [13]
Vahviala 5 851 66 19,4 301,81 280,00 92,77 [17]
Valkjärvi 7 694 0 19,3 399,64 399,64 100,00 [13]
Vehkalahti 8 755 9 351 13,9 631,87 0,28 0,04
Viipuri 74 403 0 744,0 100,00 100,00 100,00 [13]
Viipurin maalaiskunta 19 842 0 33,9 585,89 585,89 100,00 [13]
Virolahti 7 461 6 571 15,1 494,30 108,01 21,85
Vuoksela 2 940 0 21,6 135,94 135,94 100,00 [13]
Vuoksenranta 3 602 0 13,3 270,62 270,62 100,00 [13]
Ylämaa 3 370 2 856 9,9 340,84 12,15 3,56
Äyräpää 6 113 0 32,8 186,60 186,60 100,00 [13]
Kuopion lääni 392 494 400 623 10,4 37 769 2 008,90 5,32
Ilomantsi 12 422 10 328 2,9 4 340,30 1 489,31 34,31
Kitee 12 683 11 190 13,1 969,40 121,97 12,58
Pälkjärvi 2 054 0 9,5 216,40 199,07 91,99 [18]
Tohmajärvi 6 214 7 583 9,2 678,50 0,49 0,07
Värtsilä 6 462 1 470 21,4 302,40 198,06 65,50
Oulun lääni 325 257 311 981 5,6 58 324 1 638,05 2,81
Kuusamo 14 209 12 036 2,2 6 471,10 1 638,05 25,31
Lapin lääni 137 939 142 514 1,3 110 348 16 478,42 14,93
Inari 2 647 2 386 0,2 15 392,30 163,50 1,06
Petsamo 5 102 0 0,5 10 480,90 10 480,90 100,00 [19]
Salla 8 124 5 270 0,7 11 653,40 5 834,02 50,06

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Rauhansopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä (Arkistoitu – Internet Archive) 3/1940, Valtiosopimukset, Finlex
  2. ↑ RAJANKUVAUS-PÖYTÄKIRJA huhtikuun 29 p:nä 1940 tehdyn pöytäkirjan mukaan käydyn Suomen ja Sosialististen Neuvosto-Tasavaltojen Liiton välisen valtakunnanrajan kulusta 12/1941, Valtiosopimukset, Finlex
  3. ↑ Korsusta Korsuun, Kiestingin ja Uhtuan suuntain korsu- ja marssilauluja (Arkistoitu – Internet Archive) Usko Kemppi Seura
  4. ↑ Välirauhansopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen välillä Heninen.net
  5. ↑ Rauhansopimus Suomen kanssa 20/1947, Valtiosopimukset, Finlex
  6. ↑ Suomen virallinen tilasto VI, Väestötilastoa 93, Väestösuhteet vuonna 1939
  7. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1944-1945, Henkikirjoitettu väestö 1.1.1945
  8. ↑ Suomen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitty kokonaisväestö oli 31.12.1944 3 947 702 henkeä
  9. ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja -XXXIX- vuonna 1941. Tilastollinen päätoimisto. Helsinki 1942
  10. ↑ Osittain luovutetuissa kunnissa tietona erotus Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa vuosilta 1941 ja 1944-1945 ilmoitetuista pinta-aloista
  11. ↑ Osittain luovutetuissa kunnissa tietona %-osuus Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa vuosilta 1941 ja 1944-1945 ilmoitetuista pinta-aloista
  12. ↑ Lakkasi olemasta 1945, kun Kymen lääni perustettiin.
  13. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Lakkautui Suomen kuntana maantieteellisesti 1940, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
  14. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Imatraan, Joutsenoon ja Ruokolahteen 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
  15. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Tuupovaaraan 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
  16. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Miehikkälään ja Ylämaahan 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
  17. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Lappeeseen ja Ylämaahan 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
  18. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin Tohmajärveen 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.
  19. ↑ Lakkautui Suomen kuntana maantieteellisesti 1944, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:


Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt

Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala

toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet

Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko

osin

Bromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luovutetut_alueet&oldid=22208586”