Luontaiselinkeino on elinkeinon harjoittamista, joka perustuu luonnonvarojen taloudelliselle hyödyntämiselle.[1] Tarkemmin termillä viitataan sellaisiin elinkeinoihin, jotka nojaavat luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuviin luonnonvaroihin. Laajimmassa mielessä termi käsittäisi siis myös maatalouden.[2] Yleensä luontaiselinkeinolla tarkoitetaan kuitenkin sellaisia luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvia perinteisiä elinkeinoja, joissa ihminen ei erityisen aktiivisesti osallistu tuotantoprosessiin, vaan hyödyntää pikemmin luonnon omaa tuottokykyä. Tämän kaltaisia elinkeinoja ovat esimerkiksi kalastus, metsästys, marjastus ja porotalous.

Saamelaista poronhoitoa 1900-luvun alusta kuvaava maalaus

Luontaiselinkeinot laissa muokkaa

Luontaiselinkeino on Suomessa myös lakitermi. Tällöin se viittaa erityisesti Pohjois-Suomessa harjoitettavaan porotalouteen ja muihin, erityisesti saamelaisväestön harjoittamiin perinteisiin elinkeinoihin, jotka perustuvat alueen luonnonvarojen hyödyntämiselle. Lain tarkoittamien luontaiselinkeinojen ulkopuolelle rajataan esimerkiksi maanviljelys.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 5.9.2023.
  2. Oikeustiede:luontaiselinkeino – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 5.9.2023.
  3. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen… 986/2011 www.finlex.fi. Viitattu 5.9.2023.