Luettelo itämerensuomalaisten kielten slaavilaisista lainasanoista
Wikimedia-luetteloartikkeli
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Itämerensuomalaisissa kielissä on monia vanhoja lainasanoja, jotka on saatu slaavilaisista kielistä jo varhain.
Tuntomerkkejä muokkaa
Lainasanojen ikä voidaan useimmissa tapauksissa parhaiten määrittää äännehistorian avulla.
- Kantaslaavin lyhyet *a ja *ä ovat säilyneet sellaisenaan, eivät vielä supistuneet o:ksi ja e:ksi: esim. apea, värttinä.
- Kantaslaavin *ĭ ja *ŭ (merkitään myös *ь ja *ъ) edustuvat lyhyinä vokaaleina i ja u, eivätkä ole vielä kadonneet: esim. lusikka.
- Kantaslaavin nasaalivokaalit *ān, *ōn ovat säilyneet, esim. kuontalo.
- Kantaslaavin pitkät *ā, *ǟ, *ē, *ō, *ī ja *ū ovat säilyneet sellaisenaan, eivät vielä lyhentyneet (tai muuttuuneet äännearvoiltaan): esim. saapas, määrä, viehkuri, kuoma, suuttua.
- Kantaslaavin *l, *r ovat säilyneet tavunloppuisina, eivät saaneet vielä jälkeensä švaavokaalia: esim. talkkuna.
Kaikki tuntomerkit eivät ole olleet samanaikaisia; niistä varhaisin lienee 600-luvulle ajoittuva kehitys *tj > č, myöhäisin taas 1200-luvulle ajoittuva *ь:n ja *ъ:n kato (Bjørnflaten 2006).
Merkittävä on kuitenkin myös kristinuskoon liittyvä sanasto, joka voidaan historiallisten lähteiden nojalla ajoittaa 900-luvun lopun ja 1100-luvun puolivälin välimaastoon. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin pakana, pappi, raamattu, risti, räähkä ja suomessa vain murteissa esiintyvä netäli.
Luettelo muokkaa
| Suomen sana | Viro | Vatja | Karjala | Vepsä | Kantasuomi | Kantaslaavi | Venäjä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ahrain | - | astraga | asrain | azrag | *acraga | * | острога |
| akkuna (ikkuna[a]) |
aken | akkuna | (ikkuna[a]) | (ikkun[a]) | *akkuna | *akŭna | окно |
| apea | - | - | apie | abid | *apida | обида | |
| hauki | haug | autši | hauki | hauǵ | *hauki < *šauki | *ščaukā (> *ščōkā) | щука |
| hirsi | hirs | irsi | hirsi | - | *hirci < *širti | *žĭrdĭ | жердь |
| ies | ike | - | - | - | *iges | *ĭdžes- > *ĭžes- | иго |
| kalkkala 'pellavan siemenkota' |
- | kalkkalõ | kalkkalo | kaukol | *kalkkala | *kalkal- | колоколка |
| kalu | kalud | kalu | kalu | kalu | *kalu | * | кол |
| kalsu 'sukanvarsi' |
kalts | - | kalšu | kaľžud | * | *kalšā | колоша |
| karsta | - | karssa | - | - | *karsta | *karsta | короста |
| kassa 'hiukset' |
kassapea | kassa | kašša | kas | *kassa | *kasā | коса |
| kassara | - | kasuri | kaššara | kasaŕ | *kassara | * | |
| kasukka | kasukas | - | - | - | *kasukka | *kažōx(V?) | кожух |
| kimalainen | kimalane | tšimalain | - | - | *kimalainen | *čĭmälĭ | шмель |
| kuoma[b] | - | - | kuoma | kom | *kooma | *kōma | кум |
| kuontalo | koonal | koontala | - | - | *koontala | *kōndǟlĭ | кудель |
| -[c] | - | lonkka 'mutka' |
- | - | *lonkka | *lōnkā | лука |
| lusikka | lusikka | luzikka | lusikka | luzik | *lusikka | *lŭžĭkā | ложка |
| läävä | - | - | leävä | läve | *läävä | *xlǟvŭ | хлев |
| - | - | - | muokka 'tuska' |
mok | * | *mōnka | мука |
| - | - | mäsätä | - | - | *mässät- | *mǟžā- | |
| määrä | määr | määrä | meärä | mär | *määrä | *mǟrā | мера |
| netäli 'viikko' |
nädal | nätäli | netäli | ńedaľ | *netäli ~ *nätäli |
*nätǟljā | неделя 'sunnuntai' |
| näätä | *näätä | * | |||||
| paasma | * | *pāsma | пасмо | ||||
| pakana | pagan | pakana | pakana | pagan | *pakana | *pakānŭ | поганый |
| palikka | *palikka | *pālŭkā | палка | ||||
| palkka | *palkka | *palg | murt. болого 'omaisuus' | ||||
| palttina | - | - | palttina | pauti̮ń | *palttina | *paltĭna | полотно |
| pappi | papp | pappi | pappi | papp | *pappi | *papъ | поп |
| papu | - | - | - | babu | *papu | *babъ | боб |
| - | - | - | parha 'puuterilumi' |
parh | *parha | * | пороха |
| patukka, paattua |
*paattuga | *pātŭgŭ | |||||
| piirakka, piiras |
*piiraga | *pīrag | пирог | ||||
| pirta | piird | piirta | pirta | bird | *pirta | *bĭrda | бёрдо |
| raamattu | raamat | - | - | - | *raamattu | *grāmatā | грамота |
| rauta | raud | rauta | rauta | raud | *rauta[d] | *raudā | руда |
| risti | rist | rissi | risti | rist | *risti | *krĭstŭ | крест |
| räähkä 'synti' |
reähkä | grähk | *räähkä | *grǟxŭ | грех | ||
| saapas | saappaga | *saappaga | *sāpagŭ | сапог | |||
| suntio | sundija | - | - | - | * | *sondĭja | судья 'tuomari' |
| suunta | sund | * | |||||
| suuttua | - | *suuttu- | *sūtŭ | сыт | |||
| - | - | suura 'juusto' |
*suura | *sūrŭ | сырь | ||
| suvalkko | - | - | suvalk | suvalk | * | * | |
| sääli | *sääli | *žālĭ | жаль | ||||
| - | sääs 'kalaverkko' |
- | - | - | * | *sǟžā | сежа |
| talka 'köli' |
- | - | - | - | * | *dalgā | - |
| talkkuna | - | - | talkkuna | taukun | *talkkuna | *talakŭna | толокно |
| taltta | - | - | taltta | taut | *taltta | *dalta | долото |
| tappara | tapper | - | tappara | - | *tappara | *taparŭ | топор |
| turku | * | *tŭrkŭ | |||||
| tuska | - | tuska | tuška | tusk | *tuska | *tŭskā | тоска |
| - | und | *unta | *ōndā | уда | |||
| vapaa | vaba | - | - | - | *vapada | * | свопода |
| varpunen | varblane | värpi | varpuine | - | *varpui | *varbĭ | воробей |
| -[e] | viehkuri 'tuulenpuuska' |
*veehkuri | *vēxŭrĭ | вихрь | |||
| vilja | *vilja | * | |||||
| virsu | - | - | viršu | virzu | *virsu | *vĭrznī | |
| virta | *virta | *vĭrtā | |||||
| värtsi 'säkki' |
- | värtsi | värčči | - | * | *värtje | веретье |
| värttinä | värten | värttänä | värttinä | värťin | *värttinä | *värtĭna | веретено |
Huomautuksia muokkaa
- ↑ a b c Nykysuomessa, karjalassa ja vepsässä esiintyvän i:llisen asun on arveltu johtuvan sekaannuksesta sanaan ikoni.
- ↑ Myöhempi laina samasta lähteestä on kummi.
- ↑ Suomen lonkka "lanne" on eri alkuperää.
- ↑ Myös germaanista ja balttilaista alkuperää on esitetty.
- ↑ Myöhempi laina samasta lähteestä on vihuri.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Bjørnflaten, Jan Ivar. 2006. Chronologies of the Slavicization of Northern Russia Mirrored by Slavic Loanwords in Finnic and Baltic. Slavica Helsingiensia 27: The Slavicization of the Russian North. Mechanisms and Chronology, toim. Juhani Nuorluoto, s. 50–77.
- Kallio, Petri. 2006. On the Earliest Slavic Loanwords in Finnic. Slavica Helsingiensia 27: The Slavicization of the Russian North. Mechanisms and Chronology, toim. Juhani Nuorluoto, s. 154–166.
- Koivulehto, Jorma. 2006. Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch? Slavica Helsingiensia 27: The Slavicization of the Russian North. Mechanisms and Chronology, toim. Juhani Nuorluoto, s. 179–196.
- Saarikivi, Janne. 2009. Itämerensuomalais-slaavilaisten kontaktien tutkimuksen nykytilasta. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 258, s. 109–160.