Luettelo alojensa ensimmäisistä naisista Suomessa
Wikimedia-luetteloartikkeli
Tämä on luettelo alojensa ensimmäisistä naisista Suomessa.
Oppiarvot ja arvonimet muokkaa
Ylioppilas muokkaa
- Maria Tschetschulin, 1870[1]
Maisteri muokkaa
- Emma Irene Åström, 1882[2]
Tohtori muokkaa
- Kemisti Lydia Sesemann, filosofian tohtori 1874 (Zürichin yliopisto)
- Lääkäri Karolina Eskelin, lääketieteen ja kirurgian tohtori 1895 (Helsingin yliopisto)[3][1]
Dosentti muokkaa
- Historioitsija Alma Söderhjelm, 1906[1]
Professori muokkaa
- Historioitsija Alma Söderhjelm, henkilökohtainen professuuri Åbo Akademissa 1927.[1]
- Kansanedustaja Lucina Hagman, professorin arvonimi 1928.[4]
Akateemikko muokkaa
- Professori Pirjo Mäkelä, akateemikon arvonimi 2003.
Varatuomari muokkaa
- Inkeri Harmaja, varatuomarin arvo 1930[5]
Kauppaneuvos muokkaa
- Hanna Parviainen, kauppaneuvoksen arvo 1926
Talousneuvos muokkaa
- Ruusu Merikallio, talousneuvoksen arvo 1937[6]
Vuorineuvos muokkaa
- Irja Ketonen, vuorineuvoksen arvo 1980[6]
Teologi muokkaa
- Wendla Ivaska suoritti teologisen loppututkinnon ensimmäisenä naisena 1913
- Hilja Walleniuksesta tuli vuonna 1932 ensimmäinen teologisen loppututkinnon suorittanut nainen, joka siirtyi seurakunnan palvelukseen. [7]
- Ensimmäiseksi teologian tohtoriksi väitteli Eira Paunu 1952. [8]
Ammatit muokkaa
Lääkäri muokkaa
- Rosina Heikel, Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon yksityisesti 1878[9]
Hammaslääkäri muokkaa
- Hedvig Ståhlberg, suoritti hammaslääkärintutkinnon Pietarissa 1887.[10][11]
Eläinlääkäri muokkaa
- Agnes Sjöberg, Suomen ja ilmeisesti koko Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri 1913.[12]
Agronomi muokkaa
- Suoma Kyykoski (ent. Nordlund), valmistui agronomiksi Mustialan maatalousopistosta vuonna 1906 tiettävästi ensimmäisenä naisena maailmassa.[13]
Arkkitehti muokkaa
- Signe Hornborg, Suomen ja ilmeisesti Euroopan, mahdollisesti koko maailman ensimmäinen tutkinnon suorittanut naisarkkitehti.[14]
- Wivi Lönn, Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston.[15]
Insinööri muokkaa
- Jenny Markelin (1882–1929) valmistui insinööriksi tie- ja sillanrakennuksen alalta loistavin arvosanoin ja diplomilla kiitettynä 1905. [16]
Merikapteeni muokkaa
- Arja Rauramo, ensimmäinen naispuolinen merikapteeni 1974[17]
Oikeustieteilijä muokkaa
- Agnes Lundell, ensimmäinen naispuolinen kandidaatti 1906[18]
- Inkeri Anttila, ensimmäinen naispuolinen tohtori 1946
Korkeakoulun rehtori muokkaa
- Aino Sallinen, Jyväskylän yliopiston rehtori 1991[19]
Pankinjohtaja muokkaa
- Esteri Heikinheimo, 1905[6]
Maanmittari muokkaa
- Sirkka Liakka, ensimmäinen TKK:n maanmittausosastolta valmistunut nainen 1931.[20]
Toimittaja muokkaa
- Minna Canth, ensimmäinen itsenäisesti työskennellyt suomenkielinen naistoimittaja.[21]
- Tekla Hultin, ensimmäinen aikakauslehden päätoimittaja (Isänmaan Ystävä).
- Meta Torvalds, ensimmäinen päivälehden päätoimittaja (Åbo Underrättelser).[22]
Upseeri muokkaa
- Toini Mäkelä, suoritti punaupseerikurssin Pietarin kansainvälisessä punaupseerikoulussa vuonna 1921.[23]
- Yliluutnantti Titta Lindqvist valmistui ensimmäisenä naisena kadettikurssilta nro 83 vuonna 2000.[24]
- Inka Niskanen on ensimmäinen nainen lentolaivueen komentajana ja sotilaslentäjänä sekä ensimmäinen naispuolinen everstiluutnantti.[25][26]
- Ulla Murtomäki, ensimmäinen merivoimissa komentajaksi ylennetty nainen[27]
Tasavallan presidentin adjutantti muokkaa
- Komentajakapteeni Anna Eronen 2022[28]
Mittarilentäjä muokkaa
- Orvokki Kuortti, ensimmäinen mittarilentäjä, helikopterilentäjä, lennonopettaja, Atlantin-ylilentäjä[29]
Lentometeorologi muokkaa
- Aili Nurminen, 1936[30]
Aluemetsänhoitaja muokkaa
- Saara Peiponen nimitettiin vuonna 1956 erivapaustietä ensimmäisenä naisena Suomessa aluemetsänhoitajaksi Haapajärvelle.
Valtakunnansovittelija muokkaa
- Minna Helle ryhtyi hoitamaan valtakunnansovittelijan virkaa vuonna 2015.
Kansliapäällikkö muokkaa
- Kirsti Rissanen toimi oikeusministeriön kansliapäällikkönä 1995–2007.[31]
Kulttuuri muokkaa
Säveltäjä muokkaa
- Ida Moberg (1859–1947), Suomen ensimmäisen naissäveltäjän tuotantoon kuuluu yli 80 teosta, mukaan lukien sinfonia.[32]
Kapellimestari muokkaa
- Jaana Haanterä, kapellimestarin diplomi Sibelius-Akatemiasta 1992[33]
- Susanna Mälkki, Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari 2016[34]
Kirjailija muokkaa
- Christina Regina von Birchenbaum (k. 1651 jälkeen), ensimmäinen naisrunoilija
- Carolina Runeberg (1808–1891), omalla nimellään runokokoelman julkaissut naiskirjailija (1855)
- Fredrika Wilhelmina Carstens (1808–1888), kirjoitti ensimmäisen Suomessa ilmestyneen romaanin 1840
- Theodolinda Hahnsson (1838–1919), ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija
Taiteilija muokkaa
- Margareta Capsia (1682–1759), ensimmäinen Suomessa toiminut naistaidemaalari[35]
- Charlotta Malm-Reuterholm (1768–1845), ensimmäinen Suomessa syntynyt naistaiteilija[36]
Levyttävä rock-yhtye muokkaa
- Tavaramarkkinat, ensimmäinen oman levyn julkaissut pelkästään naisista koostunut suomalainen rockyhtye.[37]
Kirkko muokkaa
Diakoni muokkaa
Pappi muokkaa
- Tuulikki Koivunen Bylund vihittiin papiksi Ruotsissa 1971[39]
- Kaikkiaan 94 naista vihittiin papeiksi eri puolilla Suomea 6. maaliskuuta 1988 kello 10.[8]
Tuomiorovasti muokkaa
- Marjatta Laitinen, Espoon hiippakunnan tuomiorovasti 2004[40]
Piispa muokkaa
Urkuri muokkaa
- Anna-Liisa Antilasta tuli vuonna 1952 ensimmäinen vaaleilla virkaan valittu naisurkuri Suomessa, kun hänet valittiin Turun Mikaelinkirkon urkuriksi.[42]
Oikeuslaitos muokkaa
Nimismies muokkaa
- Dorde Olofintytär, Eurajoen nimismies 1575–1580.[43]
Valtakunnansyyttäjä muokkaa
- Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä 2016–2018, valtakunnansyyttäjä 2018–
Hovioikeuden presidentti muokkaa
- Ritva Hyöky, Vaasan hovioikeuden presidentti 1975
Hallinto- ja oikeusneuvos muokkaa
- Lemmikki Kekomäki, korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos 1956
- Maarit Saarni-Rytkölä, korkeimman oikeuden oikeusneuvos 1969
Korkeimman oikeuden presidentti muokkaa
- Pauliine Koskelo, korkeimman oikeuden johdossa vuosina 2006–2015.
Eduskunnan oikeusasiamies muokkaa
- Pirkko K. Koskinen, apulaisoikeusasiamiehenä 1988–1995
- Riitta-Leena Paunio, oikeusasiamiehenä 2002–2009
Politiikka muokkaa
Kansanedustaja muokkaa
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. Heistä yhdeksän oli työväenpuolueen listoilta. Kymmenen oli keskustasta ja oikeistopuolueista.[44]
- Sosialidemokraattinen puolue: Ida Aalle-Teljo, Anni Huotari, Mimmi Kanervo, Jenny Nuotio, Maria Paaso-Laine, Hilja Pärssinen, Maria Raunio, Sandra Lehtinen ja Miina Sillanpää
- Suomalainen puolue: Eveliina Ala-Kulju, Hedvig Gebhard, Aleksandra Gripenberg, Liisi Kivioja, Hilda Käkikoski ja Iida Vemmelpuu
- Nuorsuomalainen puolue: Lucina Hagman ja Alli Nissinen
- Ruotsalainen kansanpuolue: Dagmar Neovius
- Maalaisliitto: Hilma Räsänen
Kunnanjohtaja muokkaa
- Sirpa Rautio, Uuraisten kunnanjohtaja 19. maaliskuuta 1976 [45]
Maaherra muokkaa
- Sylvi Siltanen, 1972. Turun ja Porin läänin maaherra.[46]
Puoluesihteeri muokkaa
- Ulpu Iivari, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteeri 1987−1991
Puoluejohtaja muokkaa
- Kristiina Halkola, Demokraattisen vaihtoehdon puheenjohtaja 1986–1989[47]
- Heidi Hautala, Vihreän liiton puheenjohtaja 1987−1991. Ensimmäinen nainen eduskuntapuolueen puheenjohtajana.
Ministeri muokkaa
- Miina Sillanpää, Tannerin hallituksen (13. joulukuuta 1926 – 17. joulukuuta 1927) apulaissosiaaliministeri (tosin jo vuonna 1918 sisällissodan aikaisessa punaisten hallituksessa eli kansanvaltuuskunnassa oli kaksi naisvaltuutettua, Hilja Pärssinen ja Hanna Karhinen).
Pääministeri muokkaa
- Anneli Jäätteenmäki, 2003
Eduskunnan puhemies muokkaa
- Anna-Liisa Linkola, eduskunnan toinen varapuhemies 1975[48]
- Riitta Uosukainen, eduskunnan puhemies 1994–2003
Presidenttiehdokas muokkaa
- Helvi Sipilä, 1982[47]
Tasavallan presidentti muokkaa
- Tarja Halonen, 2000–2012
Muut muokkaa
Liputettava muokkaa
- Minna Canth, ensimmäinen liputuspäivän saanut nainen, 2007[21]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Naiset yliopistossa Yliopistomuseo Arppeanum
- ↑ Emma Irene Åström (1847–1934). Naiset yliopistossa. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.5.2010.
- ↑ Karolina Eskelin, lääkäri, Suomen 1. naistohtori 1867–1936. Tiedenaisia. Helsingin yliopisto.
- ↑ Korppi-Tommola, Aura: Ensimmäiset naiset eduskunnassa 1907–1908. Äänioikeus. Viitattu 19.5.2010.
- ↑ Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin juhlapuhe Naisjuristit ry:n 70-vuotisjuhlassa 6.2.2015. Oikeusministeriö.
- ↑ a b c Mörttinen, Matti: Ensimmäiset: Uraa uurtaneita naisia Suomesta, s. 79. Helsinki: Into, 2022. ISBN 978-952-351-941-1.
- ↑ Marketta Veikkola: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja naispappeuskysymys 1984–2000[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Naispappeus Suomessa. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
- ↑ Naisen asema Suomessa[vanhentunut linkki]
- ↑ Autio, Veli-Matti: ”Ståhlberg, Hedvig (1858–1894)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 377–378. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Nieminen, Anja & Vuorela, Heikki: Naishammaslääkärin opintie Pohjoismaissa 150 vuotta sitten. Suomen Hammaslääkärilehti, 20.2.2019. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Agnes Sjöberg (1888–1964) Naiset yliopistossa. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.5.2010.
- ↑ Mäkinen, Riitta: ”Kyykoski, Suoma (1882–1963)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 619–620. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Hornborg, Signe hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Rakennusperintöä. Rakennusperintöpäivien neuvottelukunta 2008.[vanhentunut linkki] - ↑ Arkkitehtuuria. GoTampere (arkistoitu versio)
- ↑ Eeva Pitkälä: Suomen ensimmäinen naisdiplomi-insinööri oli työsuojelun uranuurtaja[vanhentunut linkki] Viitattu 11.5.2010
- ↑ https://digiplus.fi/www/SuomenMerenkulku/2020_No4/page_36.html
- ↑ Agnes Lundell (1878–1936) Naiset yliopistossa. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.5.2010.
- ↑ Mörttinen (2022), s. 206.
- ↑ Naismaanmittarit (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Minna Canth – toiminnan ja ajatuksen vapautta Suomen naisille. Ajastaika 2/2006.
- ↑ Nordgren, Richard: ÅU firar 200 år med att söka ny chefredaktör. Hufvudstadsbladet, 3.1.2024, s. 14–15. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 3.1.2024.
- ↑ Katainen, Elina: Mäkelä, Toini (1895–1973) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ Puolustusvoimain lippujuhla sujui koleassa säässä MTV Uutiset. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 30.7.2016.
- ↑ Lehtonen, Joonas: Puolustusvoimissa palvelee nyt Suomen historian korkea-arvoisin naisupseeri Iltalehti. 12.6.2018. Viitattu 22.11.2018.
- ↑ Tenhunen, Asta: Suomen ensimmäinen nainen hävittäjälentäjänä jättää Karjalan lennoston – uusi paikka löytyi sotataidon ytimestä Savon Sanomat. 11.6.2021. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 9.10.2021.
- ↑ Lehtonen, Joonas: Rouva komentaja! Merivoimissa ylennettiin historian korkea-arvoisin naissotilas Iltalehti. 6.12.2019. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Keski-Heikkilä, Anni: Tasavallan presidentille nimitettiin ensimmäistä kertaa nainen adjutantiksi. Helsingin Sanomat 24.5.2022.
- ↑ Nordlund, Tomi: Mitään pelkäämätön pilotti – Naislentäjä Orvokki Kuortti on kohdannut haasteita kuten pakkolaskun pienkoneella Atlanttiin. Helsingin Sanomat, 5.8.2012, s. C 10. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ Hohtavien siipien varjossa Malmilla. Malmin lentoasema. Uusi Suomi 25.4.1948. Viitattu 31.7.2016.
- ↑ Leppänen, Veli Pekka: Horoskooppi johdatti juristiksi. (80-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 17.12.2023, s. B 39. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Marvia, Einari (toim.): ”Ida Moberg”, Suomen säveltäjiä I, s. 278–281. Toinen laitos. Helsinki: WSOY, 1965.
- ↑ Mörttinen (2022), s. 212.
- ↑ Mörttinen (2022), s. 211.
- ↑ 1700-luvun taidehistoriaa, maalaustaide, Nikkemedia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.6.2008.
- ↑ Sinebrychoffin taidemuseo
- ↑ YLE Elävä arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jaana af Hällström: Ensimmäinen suomalainen diakonissa Diakonissalaitos. 8.2.2022. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Mörttinen (2022), s. 47.
- ↑ Mörttinen (2022), s. 63.
- ↑ http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/06/suomi_sai_ensimmaisen_naispiispan_1733383.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Knihtilä, Aila: Väitös: Oulun opettajankoulutuksen musiikin lehtorin vaikutus säteilee ylisukupolvisesti taiteen voimalla 1.12.2016. Oulun yliopisto. Arkistoitu 13.5.2018.
- ↑ Koskinen, Ulla – Nissilä, Virpi: Eurajoen Lavilan suurtilan emäntä, nimismies Dorde Olofintytär ja hänen sukupiirinsä. Genos, 2018, 89. vsk, nro 1, s. 2–26. Helsinki: Suomen sukutukimusseura. ISSN 0016-6898.
- ↑ Aura Korppi-Tommola: Ensimmäiset naiset eduskunnassa 1907–1908
- ↑ Uuraisten kuntainfo Viitattu 30.7.2016
- ↑ Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa 2019. Turku: Turun kaupunki. Viitattu 16.9.2019.
- ↑ a b Mörttinen (2022), s. 41.
- ↑ Mörttinen (2022), s. 38.