Luettelo Suomen linnuista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Tämä on luettelo Suomessa tavatuista lintulajeista. Kokonaisuudessaan lajeja on 486, joista kuusi on istutettu ja kuutta ei ole tavattu Suomessa vuoden 1950 jälkeen.

Suomen lajilistaa ylläpitää BirdLife Suomi, ja sen harvinaisuushavainnot käsittelee Rariteettikomitea. Lajien tieteelliset nimet sekä systemaattinen järjestys perustuvat BirdLife Suomen käyttämään kaksiosaiseen kirjaan The Howard and Moore Complete Checklist of the Birds of the World (4. painos, 2013–2014) sekä kirjan toisessa osassa julkaistuun korjausluetteloon ja -levyyn sekä Association of European Records and Rarities Committees -järjestön taksonomisen komitean elokuussa 2010 julkaistuun raporttiin AERC TAC’s Taxonomic Recommendations.

  • (B) Historiallinen – lajit, joita ei ole tavattu vuoden 1950 jälkeen
  • (C) Istutettu – ihmisen istuttamat

Sorsalinnut muokkaa

Sorsat muokkaa

 
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja pesii nykyään lähes koko Suomessa.[1] Kuva Oulusta huhtikuulta 2017.
 
Valkoposkihanhi on Suomen uusimpia pesimälajeja, ja sen kanta on viime vuosikymmeninä lisääntynyt siellä runsaasti.[2]
 
Sinisorsakoiras Oulussa toukokuussa 2011.

Kanalinnut muokkaa

Aitokanat muokkaa

 
Metso on Suomen suurin kanalintu, jonka kanta on kuitenkin taantunut viime vuosikymmeninä.[6]
  • Pyy (Tetrastes bonasia) Pesii vakituisesti[3]
  • Riekko (Lagopus lagopus) Pesii vakituisesti[3]
  • Kiiruna (Lagopus muta) Pesii vakituisesti[3]
  • Teeri (Lyrurus tetrix) Pesii vakituisesti[3]
  • Metso (Tetrao urogallus) Pesii vakituisesti[3]
  • Peltopyy (Perdix perdix) Pesii vakituisesti[3]
  • Viiriäinen (Coturnix coturnix) Pesii satunnaisesti[3]
  • Fasaani (Phasianus colchicus) C Pesii vakituisesti[3]

Kuikkalinnut muokkaa

Kuikat muokkaa

 
Kuikka on Pohjois-Savon maakuntalintu.

Uikkulinnut muokkaa

Uikut muokkaa

Ulappalinnut muokkaa

Ulappaliitäjät muokkaa

Ulappakeijut muokkaa

Pelikaanilinnut muokkaa

Suulat muokkaa

 
Merimetso pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja on sen jälkeen runsastunut voimakkaasti.[7]
  • Suula (Morus bassanus) Tavataan lähes vuosittain[5]

Merimetsot muokkaa

Pelikaanit muokkaa

Haikaralinnut muokkaa

Haikarat muokkaa

 
Suomen ensimmäinen onnistunut kattohaikaran pesintä oli Koski TL:ssä vuonna 2015.[8] Kuva heinäkuulta 2015.

Kattohaikarat muokkaa

Iibikset muokkaa

Päiväpetolinnut muokkaa

Haukat muokkaa

 
Merikotka miltei hävisi Suomesta 1970-luvulla, mutta talviruokinnan ansiosta laji on uudelleen elpynyt.[9]

Jalohaukat muokkaa

Kurkilinnut muokkaa

Rantakanat muokkaa

Kurjet muokkaa

 
Kurki.

Trapit muokkaa

Rantalinnut muokkaa

Meriharakat muokkaa

Avosetit muokkaa

Paksujalat muokkaa

Pääskykahlaajat muokkaa

Kurmitsat muokkaa

 
Töyhtöhyyppä.

Kurpat muokkaa

 
Kuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu.

Kihut muokkaa

Lokit muokkaa

 
Kalalokki.

Ruokit muokkaa

Hietakanalinnut muokkaa

Hietakyyhkyt muokkaa

Kyyhkylinnut muokkaa

Kyyhkyt muokkaa

Käkilinnut muokkaa

Käet muokkaa

Pöllölinnut muokkaa

Tornipöllöt muokkaa

Pöllöt muokkaa

 
Tyypillinen taigan pesimälintu viirupöllö on runsastunut Suomessa viime vuosikymmeninä.[14] Kuvan poikanen kesäkuussa 2006 länsisuomalaisessa metsässä.

Kehrääjät muokkaa

Kirskulinnut muokkaa

Kiitäjät muokkaa

Säihkylinnut muokkaa

Kuningaskalastajat muokkaa

 
Värikäs kuningaskalastaja on Suomen harvinaisimpia pesimälintuja.

Mehiläissyöjät muokkaa

Sininärhet muokkaa

Harjalinnut muokkaa

Tikkalinnut muokkaa

Tikat muokkaa

 
Käpytikkapari Inkoossa, vasemmalla naaras ja oikealla koiras.

Varpuslinnut muokkaa

Kiurut muokkaa

Pääskyt muokkaa

Västäräkit muokkaa

 
Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu.

Tilhet muokkaa

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat muokkaa

Peukaloiset muokkaa

Rautiaiset muokkaa

Rastaat muokkaa

 
Punakylkirastas.

Kertut muokkaa

 
Pajulintu on Suomen runsaslukuisin pesimälaji, jota tavataan koko maassa.[16]

Hippiäiset muokkaa

 
Vain muutaman gramman painoinen hippiäinen on Suomen pienin lintulaji.[17]

Siepot muokkaa

 
Punarinta.
 
Itäinen taigan laji sinipyrstö on Suomessa harvalukuinen pesimälaji. Suomi on ainoa lajin säännöllinen pesimämaa Euroopan unionissa.[18]

Timalit muokkaa

Pyrstötiaiset muokkaa

Tiaiset muokkaa

 
Sinitiainen Oulussa toukokuussa 2017.

Pähkinänakkelit muokkaa

Puukiipijät muokkaa

Pussitiaiset muokkaa

Kuhankeittäjät muokkaa

Lepinkäiset muokkaa

Varikset muokkaa

 
Kulttuuriympäristöissä viihtyvä naakka on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä.[19] Kuva Naantalista marraskuussa 2011.

Kottaraiset muokkaa

Varpuset muokkaa

Peipot muokkaa

 
Peippo on Suomen toiseksi runsain lintu.[20] Kuva on Oulusta huhtikuulta 2011.

Kerttulit muokkaa

Sirkut muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Vepsäläinen, Ville: Laulujoutsen Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  2. Valkoposkihanhilaskenta 8.–9.9.2018 birdlife.fi. Birdlife Suomi ry. Viitattu 29.8.2019.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn do dp dq dr ds dt du dv dw dx dy dz ea eb ec ed ee ef eg eh ei ej ek el em en eo ep eq er es et eu ev ew ex ey ez fa fb fc fd fe ff fg fh fi fj fk fl fm fn fo fp fq fr fs ft fu fv fw fx fy fz ga gb gc gd ge gf gg gh gi gj gk gl gm gn go gp gq gr gs gt gu gv gw gx gy gz ha hb hc hd he hf hg hh hi hj hk hl hm hn ho hp hq hr hs ht hu hv hw hx hy hz ia ib ic id ie if ig ih ii ij ik il im in io ip iq ir is it iu iv iw ix iy iz ja jb jc jd je jf jg jh ji jj jk Lasse J. Laine: Suomalainen lintuopas. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 27.12.2012.
  6. Metso, Tetrao urogallus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  7. Merimetso, Phalacrocorax carbo LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  8. Blomqvist, Sarita: Suomen ensimmäisistä kattohaikarasisaruksista tuli Kinttu ja Kontti yle.fi. 28.7.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 8.8.2015.
  9. Merikotka, Haliaeetus albicilla LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  10. a b c d e f g Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 27.8.2009. Viitattu 27.12.2012.
  11. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  12. a b c Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.
  13. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  14. Vepsäläinen, Ville: Viirupöllö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  15. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 27.12.2012.
  16. Vepsäläinen, Ville: Pajulintu Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  17. Hippiäinen, Regulus regulus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  18. Vepsäläinen, Ville: Sinipyrstö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  19. Naakka, Corvus monedula LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  20. Peippo, Fringilla coelebs LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa