Wikipedia

Luettelo Suomen korkeimmista rakennelmista

Wikimedia-luetteloartikkeli
Tämä artikkeli luettelee Suomen korkeimmat rakennelmat. Suomen korkeimmista rakennuksista on erillinen artikkeli.

Tämä on epätäydellinen luettelo Suomen korkeimmista rakennelmista. Rakennelmat on lueteltu taulukoissa käyttötarkoituksensa mukaan. Luetteloissa on esitetty pääsääntöisesti vähintään 40 metriä korkeat rakennelmat, mastojen korkeuden alarajan ollessa kuitenkin 150 metriä.

Vuonna 1988 uusittu Tiirismaan televisio- ja radiomasto jakaa 327-metrisenä Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden maston kanssa.

Rakennelman määritelmä muokkaa

Rakennelmia ovat muun muassa vaijereilla tuetut tai vapaasti seisovat radio- ja televisiomastot, televisiotornit, savupiiput ja muut rakennelmat, jotka eivät täytä rakennuksen määritelmiä.

Korkeudet on ilmoitettu korkeutena maanpinnasta ja mahdollisten päällä olevien mastojen, antennien tai muiden sellaisten osuus on jätetty korkeudesta pois. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.[1]

Luettelossa on ryhmitelty samoihin ryhmiin pääasialliselta käyttötarkoitukseltaan toisiaan vastaavat rakennelmat. Suomen korkeimmat rakennukset on lueteltu artikkelissa Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista.

Luettelot muokkaa

Tuetut mastot muokkaa

Luettelossa on vain yli 150-metrisiä mastoja.

Rakennelma Korkeus Valmistunut Sijainti Käyttö Muuta
Haapaveden radio- ja televisiomasto[2] 327 m
1978
Haapavesi
 masto Jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Tiirismaan radio- ja televisiomaston kanssa. Pohjois-Pohjanmaan korkein rakennelma
Tiirismaan radio- ja televisiomasto[2][3] 327 m
1988
Hollola
 masto Jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden yleisradiomaston kanssa. Päijät-Hämeen korkein rakennelma. Nykyisen maston edeltäjä, vuonna 1967 rakennettu Tiirismaan masto (302 m) on purettu.
Espoon radio- ja televisiomasto[2] 326 m
1988
Espoo
 masto Uudenmaan korkein rakennelma
Oulun radio- ja televisiomasto[2] 326 m
1993
 Kiiminki, Oulu masto
Teiskon radio- ja televisiomasto[2] 326 m
1979
Tampere
 masto Pirkanmaan korkein rakennelma
Lapuan radio- ja televisiomasto[2] 323 m
1961
Lapua
 masto Etelä-Pohjanmaan korkein rakennelma
Vuokatin radio- ja televisiomasto[2] 323 m
1975
Vuokatti, Sotkamo
 masto Kainuun korkein rakennelma
Jyväskylän radio- ja televisiomasto[2] 322 m
1994
Jyväskylä
 masto Keski-Suomen korkein rakennelma
Kerimäen radio- ja televisiomasto[2][4] 322 m
1963
Savonlinna
masto 61°59′21″N, 029°15′02″E
Eurajoen radio- ja televisiomasto[2] 321 m
1964
Eurajoki
 masto Satakunnan korkein rakennelma
Pihtiputaan radio- ja televisiomasto[2] 321 m
1972
Pihtipudas
 masto
Kuusiston radio- ja televisiomasto[2] 319 m
1964
Kaarina
 masto Varsinais-Suomen korkein rakennelma: 60°22′35.7″N, 022°20′06.8″E
Anjalankosken radio- ja televisiomasto[2][5] 318 m
1965
Ruotila, Kouvola (Anjalankoski)
 masto Kymenlaakson korkein rakennelma: 60°41.539′N, 027°02.791′E
Kuopion radio- ja televisiomasto[2] 318 m
1971
Kuopio
 masto Pohjois-Savon korkein rakennelma
Tervolan radio- ja televisiomasto[2][6] 302 m
1963
Tervola
 masto Lapin korkein rakennelma
Kolin radio- ja televisiomasto[2] 276 m
1984
Koli
 masto
Taivalkosken radio- ja televisiomasto[2] 275 m
1980
Taivalkoski
 masto
Pyhätunturin radio- ja televisiomasto[2] 263 m
1991
Pelkosenniemi
 masto
Fiskarsin radio- ja televisiomasto[2] 228 m
1987
Raasepori
 masto
Inarin radio- ja televisiomasto[2] 225 m
1983
Inari
 masto
Susivaaran radio- ja televisiomasto[2] 226 m
1983
Posio
 masto
Tammelan radio- ja televisiomasto[2] 218 m
1976
Tammela
 masto
Vennivaaran radio- ja televisiomasto[2][7] 215 m
1982
Rovaniemi
 masto
Mikkelin radio- ja televisiomasto[2] 211 m
1963
Mikkeli
 masto
Joutsenon radio- ja televisiomasto[2] 211 m
1962
Lappeenranta
 masto Etelä-Karjalan korkein rakennelma
Kruunupyyn radio- ja televisiomasto[2] 209 m
1976
Alaveteli
 masto
Smedsbölen radio- ja televisiomasto 198 m
?
Sund
 masto 60°12′45.7″N, 020°08′03.3″E Maston korkeus Maanmittauslaitoksen karttamerkinnän mukaan. Maston huippu on 244 m merenpinnasta ja se on Ahvenanmaan korkein paikka.[8]
Pyhävuoren radio- ja televisiomasto 194 m
?
Kristiinankaupunki
 masto
Pernajan radio- ja televisiomasto[2] 179 m
1990
Loviisa
 masto
Leihuvaaran masto 154 m
?
Kajaani
 masto

Muut rakennelmat muokkaa

Luettelossa on vain yli 40-metrisiä rakennelmia.

Rakennelma Korkeus Valmistunut Sijainti Käyttö Muuta
Tyrinselän tuulivoimalat[9] 210 m
2016
Jokioinen
 tuulivoimala Suomen korkeimmat tuulivoimalat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Voimalan napakorkeus on 144 metriä ja roottorien siipien lakikorkeus on 210 metriä. Puistossa on neljä 3 MW:n tuulivoimalaa.
Jouttikallion tuulivoimalat[10] 210 m
2016
Lapua
 tuulivoimala Suomen korkeimmat tuulivoimalat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Voimaloiden napakorkeus on 147 metriä ja roottorien siipien lakikorkeus 210 metriä. Puistossa on kuusi voimalaa, joiden yhteisteho on 20,7 MW.
Kokkolan tuulipuisto 200 m
2017
Kokkola
 tuulivoimala 4 tuulivoimalaa
Kopsan tuulivoimala[11] 199 m
2013
Raahe
 tuulivoimala Aiemmin Suomen korkein tuulivoimala. Haruksettoman voimalan napakorkeus on 142,5 metriä. Roottorien siipien lakikorkeus 199 metriä. Puistossa on seitsemän tuulivoimalaa.
Vartinojan tuulivoimalat 185 m
2015
Siikajoki
 tuulivoimala Kaikkiaan 9 kpl voimaloita.
Sundomin tuulivoimala 184 m
2012
Vaasa
 tuulivoimala Entinen Suomen korkein tuulivoimalaitos. Tornin korkeus 125 metriä ja se on harustettu. Roottorin siipien lakikorkeus on 184 metriä.
Kristiinan voimalaitos[12] 153 m
1983
Kristiinankaupunki
 savupiippu Oli Suomen korkein savupiippu 1. lokakuuta 2020 asti, jolloin se räjäytettiin.
Kymijärvi I -voimalaitos[13] 154 m
1975
Lahti
 savupiippu Suomen korkein savupiippu.
Meri-Porin voimalaitos 151 m
1976
Pori
 savupiippu Voimalarakennuksen korkeus 101 metriä
Lahden radioaseman mastot[14] 150 m
1927
Lahti
 masto Kaksi harustamatonta radiomastoa, joiden väliin sijoitettiin 12 metriä leveä pitkälanka-antenni.
Tahkoluodon tuulivoimala St1[15] 150 m
2009
Pori
 tuulivoimala Aiemmin Suomen korkein tuulivoimalaitos, napakorkeus on 100 metriä. Lisäksi alueella on useita matalampia tuulivoimaloita.
Riutunkari 1 ja 2 tuulivoimalat 150 m
2008
Oulu
 tuulivoimala 2 kpl. Napakorkeus 90 m.
Vaskiluoto 2[16] 150 m
1982
Vaasa
 savupiippu
Salmisaaren voimalaitos 150 m
1984
Helsinki
 savupiippu Helsingin korkein rakennelma
Hanasaaren B-voimalaitos 150 m
1977
Helsinki
 savupiippu
Keljonlahden voimalaitos 140 m
2010
Jyväskylä
 savupiippu Jyväskylän korkein savupiippu
Harjavallan suurteollisuuspuiston piippu 140 m
1995
Harjavalta
 savupiippu
Kokkolan suurteollisuusalueen piippu 136 m
1960
Kokkola
 savupiippu Korkeus merenpinnasta 139,8 metriä.
Oulun Vihreäsaaren tuulivoimala[17] 135 m
2004
Oulu
 tuulivoimala Korkeus siiven kärjestä (napakorkeus on 90 metriä).
Naantalin voimalaitos (NA2, NA3)[18] 134 m
1992
Naantali
 savupiippu Yksiköiden NA2 ja NA3 savukaasut.
Stora Enson tehtaan savupiippu[19] 132,65 m
1936
Oulu
 savupiippu Vuonna 2008 piippua lyhennettiin 3 m.[20]
Toppilan voimalaitos 132 m
1977
Oulu
 savupiippu Vanha piippu. Toppilan kattilarakennus yli 60 m.
Porin titaanidioksiditehdas
(ent. Sachtleben Pigments)[21]		 131 m
1959
Pori
 savupiippu Alkujaan Vuorikemia Oy, sen jälkeen Kemira Pigments
Mussalon voimalaitos 130 m
1973
Kotka
 savupiippu
Toppilan voimalaitos 130 m
2013
Oulu
 savupiippu Uusi piippu.
Rauhalahden voimalaitos[22] 130 m
2015
Jyväskylä
 savupiippu Uusi piippu.
Aittaluodon voimalaitos[21] 126 m
1937
Pori
 savupiippu
Haapaniemi 2 120 m
1982
Kuopio
 savupiippu
Rauman sellutehdas 120 m
1996
Rauma
 savupiippu
Kymintehtaan voimalaitos 120 m
1933
Kouvola
 savupiippu [23]
Pernon telakan uusi pukkinosturi[24] 120 m
2017
Turku
 nosturi Suomen järein nosturi; nostokyky 1 200 tonnia. Itse nosturi painaa 3 700 tonnia.
Patolan lämpökeskus 117 m
1981
Helsinki
 savupiippu
Kaukaan sellutehdas 115 m
Lappeenranta
 savupiippu Vieressä Kaukaan Voiman piippu 115 m
Mäntän paperitehdas 112,5 m
1935
Mänttä
 savupiippu Piippua lyhennetty 1990-luvulla, vanha korkeus 116 m.
Pasilan linkkitorni 111,90 m
1983
Helsinki
 linkkitorni Kattokorkeus 111,9 metriä, antenneineen 146 metriä.
Lassilan huippulämpökeskus 108 m
Helsinki
 savupiippu
Pääskyvuoren linkkitorni[25] 108 m
1964
Turku
 linkkitorni Turun korkein rakennelma, korkeus 108 metriä, antenneineen 134,6 metriä.[26]
Pernon telakan vanha pukkinosturi[27] 105 m
1975
Turku
 nosturi Nosturin raideväli on 154 metriä, siinä on kolme koukkua, joiden yhteinen nostokyky on 3*200 tn eli 600 tonnia. Nosturin paino on 3 000 tonnia.
Tähtiniemen silta 105 m
1993
Heinola
 sillan pylonit
Elisan linkkitorni[28] n. 100 m
1988
Helsinki
 linkkitorni Korkeus antennin kanssa 103,7 m.
Haapaniemi 1 100 m
1972
Kuopio
 savupiippu
Haapaniemi 3 100 m
2010
Kuopio
 savupiippu
Haminan lippusalko 100 m
2018
Hamina
 lippusalko Suomen korkein lippusalko
Salmisaaren voimalaitos 100 m
1953
Helsinki
 savupiippu
Myllypuron voimalaitos 100 m
1978
Helsinki
 savupiippu
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän poistopiippu, OL1 ja OL2 n. 100 m lähde?
1978
Eurajoki
 ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän poistopiippu, OL3[29] 100 m
2020
Eurajoki
 ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava
Tampellan piippu[30] 98 m
Tampere
 savupiippu
Vuosaaren sataman pukkinosturit[31] 98 m
2008
Helsinki
 nosturi Yhteensä neljä nosturia, joista jokaisen nostokyky 1 000 tonnia
Kaskisten sellutehdas 96 m
1976
Kaskinen
 savupiippu
Kärkisten silta 96 m
1997
Jyväskylä
 sillan pylonit
Keretin kaivostorni 96 m
1954
Outokumpu
 kaivostorni
Rauman paperitehdas 94 m
Rauma
 savupiippu
Pyhäsalmen kaivostorni 90 m
1960
Pyhäjärvi
 kaivostorni
Suurikuusikon kaivoksen nostotorni[32] 95 m
2020
Kittilä
 kaivostorni
Raippaluodon silta 82 m
1996
Mustasaari
 sillan pylonit Suomen pisin silta
Naantalin voimalaitos (NA1)[18] 82 m
Naantali
 savupiippu Yksikön NA1 savukaasut.
Lahden suurmäki 80 m
1971
Lahti
 hyppyrimäki Hyppyrimäen torni, näköalapaikka kesäisin
Stora Enson sellukattilan rakennus[19] 79,65 m
1936
Oulu
 tehdasrakennus Oulun korkein rakennus.[20]
Oravikosken kaivostorni 78 m
1930
Leppävirta
 kaivostorni Oravikoskella
Dragon Tower[33] 75 m
2012
Alahärmä
 huvipuistolaite Jakaa Suomen korkeimman huvipuistolaitteen tittelin Linnanmäen Kingin kanssa.
Kingi[34] 75 m
2014
Helsinki
 huvipuistolaite Jakaa Suomen korkeimman huvipuistolaitteen tittelin PowerParkin Dragon Towerin kanssa.
Pikkalan kaapelinvalmistustorni[35] 75 m
1975
Kirkkonummi
 kaapelinvalmistustorni
Tytyrin kaivostorni 72 m
1956
Lohja
 kaivostorni
Star Flyer 72 m
2009
Kouvola
 huvipuistolaite Tykkimäen ketjukaruselli
Koneen hissitorni 69 m
1976
Hyvinkää
 hissitorni
Boom 68 m
2019
Tampere
 huvipuistolaite Särkänniemen korkein huvipuistolaite
Soppeenmäen linkkitorni 67,5 m
1960
Ylöjärvi
 linkkitorni Ylöjärven korkein rakennelma, korkeus 67,5 metriä, antenneineen 124 metriä.
Tytyrin kaivostorni 68 m
Lohja
 kaivostorni
Otanmäen kaivostorni 62 m
1953
Kajaani
 kaivostorni
Sulkavuoren keskuspuhdistamon poistoilmapiippu 60 m
2021
Tampere
 ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava
Pitkävuori 57 m
1964
Jämsä
 hyppyrimäki Hyppyrimäen torni
Pispalan haulitorni[36] 55 m
1908
Tampere
 lyijyhaulien valmistus Suojeltu museokohde
Panoraama-huvipuistolaite 53 m
1987
Helsinki
 huvipuistolaite Linnanmäen huvipuistolaite, jossa on pyörivä gondoli, josta voi katsella maisemia.
Finnsementti Oy sementtisiilo[20] 48 m
2011
Oulu
 sementtisiilo
Ahveniston hyppyrimäki[37] 47 m
1967
Hämeenlinna
 hyppyrimäki Hyppyrimäen torni, ei enää hyppykäytössä
Hype[38] 45 m
2017
Tampere
 huvipuistolaite Särkänniemen korkein vuoristorata

Rakenteilla muokkaa

Rakennelma Korkeus Arvioitu valm. Sijainti Käyttö Erityismaininta
Pikkalan uusi kaapelinvalmistustorni[35] 185 m
2024
Kirkkonummi
 kaapelinvalmistustorni

Purettuja muokkaa

Rakennelma Korkeus Valmistunut Purettu Sijainti Käyttö Erityismaininta
Erkylän linkkitorni 65 m
1958
2015
Hausjärvi
 linkkitorni
Riihimäen lippusalko[39] 40 m
1997
2020
 Riihimäki lippusalko Lippusalko poistettiin vaurion takia 2020.[40] Lippusalko oli Suomen korkein 1997–2018.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Edita Publishing Oy: Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 www.finlex.fi. Viitattu 20-01-2018.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa Pääasemat (Internet Archivessa, tallennettu 27.9.2011) Digita. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 1.5.2014.
  3. ↑ Lahden tv-aseman lähetysten siirto pääantenniin aiheuttanut paikoin muutoksia tv-vastaanotossa (Tiedote 2007) 4.10.2007. Digita. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 5.1.2014.
  4. ↑ Kerimäeltä lähetyksiä 50 vuotta 28.1.2014. Itä-Savo.fi. Arkistoitu 4.2.2014. Viitattu 1.5.2014.
  5. ↑ Historia: Liikkala Liikkalan-Ruotilan Kyläyhdistys ry. Arkistoitu 14.2.2015. Viitattu 22.8.2014.
  6. ↑ Tervolan radio- ja tv-asemalla mastohuoltotöitä touko–elokuussa 2006 (Internet Archivessa, tallennettu 8.11.2011) 5.5.2006. Digita. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 1.5.2014.
  7. ↑ Radioasemat Rovaniemellä radiomap.eu.
  8. ↑ Presentation Ålands radio och tv Ab. Arkistoitu 12.8.2009. Viitattu 1.5.2014. (ruotsiksi)
  9. ↑ Helsingin sanomat 27.8.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Jouttikallio - OX2 www.ox2.com. Viitattu 13.11.2017.
  11. ↑ Puhuri Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Yle.fi: Katso video: Suomen korkein savupiippu räjäytettiin maan tasalle Kristiinankaupungissa Yle uutiset. 1.10.2020. Yle. Viitattu 2.10.2020.
  13. ↑ Ville Paso: Kurkistus Lahden korkeimpaan - "Aikoinaan työhaastattelut pidettiin täällä ylhäällä" ESS.fi. 5.9.2017. Viitattu 21.4.2019.
  14. ↑ Lahden suurradioasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. ↑ st1.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Vaskiluoto 2 (PDF) Pohjolan Voima Oy. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 5.1.2014.
  17. ↑ Ouluun nousee Suomen suurin tuulivoimala ABB. Viitattu 20.5.2007.
  18. ↑ a b 5.1 Yleiskuvaus nykyisestä voimalaitoksesta (pdf) (raportin laatija Pöyry Management Consulting Oy) Naantalin voimalaitos ympäristövaikutusten arviointiohjelma. 9/2010. Fortum Power and Heat Oy. Arkistoitu 25.1.2016. Viitattu 10.1.2016.
  19. ↑ a b Ala-Nikula, Sanna: Piippuvanhuksen korjaus vihdoin vauhdissa. Kaleva, 29.7.2008, s. 5.
  20. ↑ a b c Kaleva 22.6. 2011
  21. ↑ a b Kui? – Porilaisen käsikirja, Pori-Seura ry 2008, ISBN 978-952-92-3028-0
  22. ↑ Jyväskylän Energia - ajankohtainen www.jyvaskylanenergia.fi. Viitattu 22.1.2017.
  23. ↑ Tillaeus, Juulia: Korkein hallinto-oikeus: UPM ei saa purkaa 120-metristä vanhaa piippua, joka on metsäyhtiön mielestä turvallisuusriski 23.11.2020. Yle. Viitattu 23.12.2020.
  24. ↑ Lehtilä, Sannimari: Järkälenosturi Goliath nousi korkeuksiin Turussa – katso nopeutettu video tuntien urakasta 13.11.2017. Yle. Viitattu 13.11.2017.
  25. ↑ Tsokkinen, Eelis: Jethro Rostedt tarjoutui ostamaan turkulaisen monumentin – Yli satametristä rakennelmaa uhkaa purkaminen: ”Se olisi karmeaa” Helsingin Sanomat. 18.7.2022. Arkistoitu 28.9.2023. Viitattu 24.1.2024.
  26. ↑ Nurmi, Teemu: Haluatko ostaa Pääskyvuoren linkkitornin? – Telia kaupittelee Turun korkeinta rakennusta, katso huikeat maisemakuvat tornin huipulta Turkulainen. 17.8.2019 (päiv. 8.5.2020). Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 24.1.2024.
  27. ↑ Linkosaari, Reino: Pernon telakalla valmistuu ensimmäinen alus v. 1977. Suomen Turku -lehti, 1976, nro 1, s. 10–11. Turku: Turkuseura–Åbosamfundet ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.7.2015.
  28. ↑ Suomi Taloforum.fi. Viitattu 2.2.2020.
  29. ↑ Teollisuuden Voima (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Tampereen savupiippujen ja maamerkkien korkeuksia
  31. ↑ Helsinki-info 4/2008
  32. ↑ Moni muu teollisuudenala lomauttaa, mutta kaivokset jopa rikkovat tuotantoennätyksiä – koronakriisi näkyy investointien viivästymisenä Yle Uutiset. 8.5.2020. Viitattu 1.6.2022.
  33. ↑ Dragon Tower Powerpark elämyspuisto. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 31.7.2015.
  34. ↑ Kingi Lasten Päivän säätiö. Viitattu 31.7.2015.
  35. ↑ a b Uusimaalainen Kirkkonummen kunta saa Näsinneulaakin korkeamman rakennuksen – ennätystornin on tarkoitus nousta meren rannalle pikavauhtia Yle uutiset. Viitattu 2.1.2023.
  36. ↑ Maunu, Anna-Maria: Haulitorni saa pysyvän valaistuksen 28.9.2009. Tampereen kaupunki. Viitattu 1.5.2014.
  37. ↑ Ahveniston hyppyrimäki valmis ensi vuonna. Hämeen Sanomat, 16.9.1966. Artikkelin verkkoversio.
  38. ↑ Hype Tampereen Särkänniemi Oy. Viitattu 11.6.2017.
  39. ↑ Riihimäen nähtävyyksiä Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 12.5.2016.
  40. ↑ Niskanen, Anne-Maria: Merkoksen lipputanko on pian paikallishistoriaa Riihimäellä Yle Uutiset. 25.11.2020. Viitattu 1.8.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_korkeimmista_rakennelmista&oldid=22355646”