Wikipedia

Luettelo Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisistä huippukokouksista

Wikimedia-luetteloartikkeli
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisiä huippukokouksia pidettiin vuosina 1943–1991 toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana. Huippukokouksissa pyrittiin edistämään aseidenriisuntaa sekä liennytystä. 1980-luvun lopussa kylmä sota päättyi, mikä merkitsi suurvaltojen välisen kilpailun päättymistä. Toisen maailmansodan aikana pääpaino huippukokouksissa oli Saksaan ja akselivaltoihin kohdistuneessa politiikassa. Sodan aikana huippukokouksissa päätettiin niin Normandian maihinnoususta kuin Saksan jaosta.

Toinen maailmansota muokkaa

Teheranin konferenssi[1] muokkaa

Pääartikkeli: Teheranin konferenssi

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
28. marraskuuta – 1. joulukuuta 1943   Teheran, Iran[2] Franklin D. Roosevelt Joseph Stalin Normandian maihinnousun toteutus

Neuvostoliiton johtajan Josef Stalinin ja Yhdysvaltain presidentin Franklin Rooseveltin välinen huipputapaaminen tapahtui Neuvostoliiton suurlähetystössä Teheranissa 28. marraskuuta – 1. joulukuuta. Kokoukseen osallistui myös Britannian pääministeri Winston Churchill. Liittoutuneiden keskeiset kysymykset koskivat sodan seurauksia.

Länsiliittoutuneet ajoivat yhdessä Suomen itsenäisyyden säilyttämistä, johon Stalin suostui, mutta Baltian maiden kohtalosta ei sovittu, sillä Stalin piti Baltian miehittämisestä kiinni. Liittoutuneiden asialistalla oli myös Puolan kohtalo, joka oli arka asia Britannialle, sillä Puolan pakolaishallitus Lontoossa vaati Neuvostoliiton vuonna 1939 miehittämiä alueita. Neuvottelut koskivatkin lähinnä Danzigia sekä aluelaajennuksia lännessä.

Liittoutuneiden suurin kysymys oli Länsi-Eurooppaan tapahtuneen maihinnousun ajankohta. Stalin ja Roosevelt pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että Operaatio Overlord toteutettaisiin 6.6.1944, mihin Churchill suostui vastahakoisesti.

Teheranin kokouksen suuri kysymys oli myös Kiinan asema. Stalin piti kiinni suhteista Japaniin. Matkalla Teheraniin Roosevelt sekä Churchill olivat keskustelleet Kiinan presidentin Tšiang Kai-šekin kanssa Kairossa 22. heinäkuuta – 26. heinäkuuta. Osapuolet sopivat, että Japanilta otettaisiin pois kaikki Tyynen valtameren saaret, jotka se oli miehittänyt vuoden 1914 jälkeen. Lisäksi Koreasta tehtäisiin itsenäinen valtio.

Rooseveltin ja Stalinin suuri yhteisymmärrys Teheranissa herätti suuria toiveita Yhdysvalloissa.

Jaltan konferenssi muokkaa

Pääartikkeli: Jaltan konferenssi
[3]

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
4. helmikuuta – 11. helmikuuta 1945   Jalta, Neuvostoliitto[2] Franklin D. Roosevelt Joseph Stalin Jaltan konferenssi[4]

Neuvostoliiton johtajan Josef Stalinin ja Yhdysvaltain presidentin Franklin Rooseveltin välinen huipputapaaminen tapahtui Livadian palatsissa 4. helmikuuta – 11. helmikuuta. Kokoukseen osallistui myös Britannian pääministeri Winston Churchill. Liittoutuneiden keskeiset kysymykset olivat sodan jälkeisen Euroopan tulevaisuus ja uuden maailmanjärjestyksen jako. Liittoutuneet sopivat kokouksessa seuraavaa: Neuvostoliitto suostuu Yhdistyneiden kansakuntien perustamiskokoukseen sillä ehdolla, että sille annetaan kolme ääntä: yksi Ukrainan SNT:lle, yksi Valko-Venäjän SNT:lle ja yksi koko Neuvostoliitolle. Neuvostoliitolle annettiin oikeus Kuriilien saariin sekä Etelä-Sahalinin saaret, jotka Japani oli saanut haltuunsa vuoden 1904 sodassa. Lisäksi Neuvostoliitto sai oikeuden Mantsurian rautatiehen, joka kuitenkin jäi kiinalaisten hallintaan. Puolan itärajaksi tuli Curzonin linja. Puola sai alueita lännestä ja pohjoisesta. Neuvostoliitto suostui myöntämään Ranskalle oman miehitysvyöhykkeen niin Berliinissä kuin muuallakin Saksassa. Vyöhyke muodostettiin Yhdysvaltain ja Britannian miehitysvyöhykkeen maa-alueista. Saksan maksettaviksi tulevista sotakorvauksista sovittiin päätettävän myöhemmin.

Potsdamin konferenssi[5] muokkaa

Pääartikkeli: Potsdamin konferenssi

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
17. heinäkuuta – 2. elokuuta 1945   Potsdam, Saksa[6] Harry S. Truman Joseph Stalin Potsdamin konferenssi

Neuvostoliiton johtajan Josef Stalinin ja Yhdysvaltain presidentin Harry S. Trumanin välinen huipputapaaminen tapahtui Cecilienhofin linnassa 17. heinäkuuta – 2. elokuuta. Kokoukseen osallistuivat myös Britannian pääministeri Winston Churchill sekä pääministeriksi myöhemmin valittu Clement Attlee. Liittoutuneet päättivät, että Puolan länsirajaksi tulee Oderin ja Neissenin itäpuoliset alueet ja Königsbergin (Kaliningrad) luovutetaan Neuvostoliitolle. Tšekkoslovakialle, Puolalle ja Unkarille päätettiin antaa oikeus karkottaa saksalaisvähemmistö. Saksan sotakorvauksista tehtiin päätös: Neuvostoliitolle annetaan 25 prosenttia länsivyöhykkeiltä purettavista teollisuuslaitoksista; 10 prosenttia ilmaiseksi ja 15 prosenttia maatalous- ja teollisuustuotteita vastaan. Saksan talouselämälle päätettiin tehdä uusjako: kaikki kartellit, monopolit sekä syndikaatit ja trustit puretaan. Sotarikolliset joutuvat oikeuden eteen vastaamaan teoistaan. Talouselämän päätöksenteko päätettiin antaa saksalaisten käsiin viiden valtiosihteerin johtamassa keskusvirastossa. Saksa on sopimuksen jälkeen virallisesti yhtenäinen talousalue.

Kylmä sota (1955–1991) muokkaa

Geneven huippukokous (1955)[7] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa
päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
18. heinäkuuta – 23. heinäkuuta, 1955   Geneve, Sveitsi[8] Dwight D. Eisenhower Nikita Hruštšov ja Nikolai Bulganin Saksan kysymys, aseistariisunta

19. heinäkuuta alkaneen Geneven suurvaltakonferenssin aiheena oli muun muassa Saksan kysymys, Euroopan turvallisuusjärjestelmä sekä aseidenriisunta. Neuvotteluiden alussa Ranskan pääministeri Edgar Faure painotti, että yhdistyessäänkin Saksa voisi kuulua ainoastaan Natoon. Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin sen sijaan totesi ensimmäisessä puheenvuorossaan, että Saksojen yhdistymisessä on este, sillä liittotasavalta on perustanut uudelleen omat asevoimansa.

Bulganin vaati kaikkien Yhdysvaltain asevoimien joukkojen poistamista Euroopasta. Tämän ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei syntynyt.

Geneven huippukokous päättyi 23. heinäkuuta ilman konkreettisia tuloksia. Merkittävin sopimus oli Itävallan valtiosopimus, joka allekirjoitettiin 15. toukokuuta.

Huippukokoukseen osallistuivat:

Camp Davidin kokous 1959[9] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
15. syyskuuta – 27. syyskuuta 1959   Washington (DC) ja Camp David, Yhdysvallat[10][11] Dwight D. Eisenhower Nikita Hruštšov Saksan kysymys

15. syyskuuta Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšovin 12 päivää kestänyt vierailu Yhdysvaltoihin alkoi. Hruštšov ja presidentti Dwight D. Eisenhower tapasivat toisensa kahdenkeskisissä neuvotteluissa presidentin kesäasunnolla Camp Davidissa.

Eisenhowerin ja Hruštšovin välisissä keskusteluissa teemana oli muun muassa Saksan yhdistymisen hinta. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan syntynyt, ja Hruštšev oli valmis kumoamaan 27. marraskuuta 1958 esittämänsä Berliinin uhkavaatimuksen sekä neuvottelemaan kaupungin kohtalosta ilman aikarajoitusta. Eisenhower suostui Neuvostoliiton usean otteeseen vaatimaan huipputapaamiseen, joka oli tarkoitus järjestää seuraavana keväänä ennen Eisenhowerin Moskovan-matkaa.

Yhdysvalloista Hruštšov jatkoi matkaansa Kiinaan, jossa hän osallistui kansantasavallan 10-vuotisjuhlallisuuksiin Pekingissä.

Pariisin kokous[12] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa
päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
16. toukokuuta – 17. toukokuuta 1960   Pariisi, Ranska[8] Dwight D. Eisenhower Nikita Hruštšov aseidenriisunta

Pariisin huippukokousta oli odotettu suurin toivein. Kokouksessa oli tarkoituksena käsitellä Berliinin ja ennen kaikkea Saksojen kysymystä. Huippukokous päättyi kuitenkin nolosti. Neuvostoliiton pääministeri Hruštšov ilmoitti Neuvostoliiton ilmatorjunnan ampuneen yhdysvaltalaisen U-2-tyyppisen tiedustelulentokoneen alas Neuvostoliiton alueella. Koneen lentäjä Francis Gary Powers oli Hruštšovin mukaan vangittuna.

Yhdysvaltain taholta väitettiin, että kyseessä oli yhdysvaltalainen säätiedustelulentokone, ja ilmoitti sen olevan aseistamaton siviililentokone.

16. toukokuuta Ranskan presidentti Charles de Gaulle avasi Pariisin konferenssin. Minkäänlaista neuvotteluita ei kuitenkaan syntynyt, sillä Hruštšovin esitti Yhdysvalloille uhkavaatimuksen, jonka mukaan sen on myönnettävä, että U-2-tapaus oli aggressiivinen teko Neuvostoliittoa vastaan ja vaati lentojen lopettamista. Presidentti Eisenhower torjui Hruštšovin uhkavaatimuksen ja poistui konferenssista.

Wienin kokous[13][14] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
3. kesäkuuta – 4. kesäkuuta 1961   Wien, Itävalta[15] John F. Kennedy Nikita Hruštšov ydinaseistariisunta

Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšovin ja Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn kohtaamisessa Wienissä järjestetyssä huippukokouksessa 3. kesäkuuta ilmapiiri oli hyvä, vaikkei mitään tuloksia saatu aikaiseksi. Huippukokouksen pääteemoista, Berliinin ja Saksojen kysymyksistä sekä ydinkokeiden kieltämisestä, ei tullut mitään ratkaisuja. Kennedyn ja Hruštšovin välinen kahdenkeskinen ymmärrys oli melko hyvä. Wienin kokouksesta ei jäänyt mitään avoimia asioita.

Glassboron kokous[16] muokkaa

Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin kohtasivat Glassboron yliopistokaupungissa New Yorkin osavaltiossa 23.–25. kesäkuuta 1967. Suurvaltojen johtajien aiheena olivat Vietnamin sota ja Kuuden päivän sota sekä ydinsulkusopimus. Keskustelut käytiin ystävällisessä ja sydämellisessä ilmapiirissä. Minkäänlaisiin sopimuksiin osapuolet eivät päässeet.

Tietolaatikko muokkaa
päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
23. kesäkuuta – 25. kesäkuuta 1967   Glassboro, New Jersey, Yhdysvallat[10] Lyndon B. Johnson Aleksei Kosygin Vietnamin sota

Moskovan kokous 1972 [17] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
22. toukokuuta – 30. toukokuuta 1972   Moskova, Neuvostoliitto[18] Richard Nixon Leonid Brežnev SALT I-allekirjoitus

Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin vierailu Neuvostoliittoon oli ensimmäinen, jonka Yhdysvaltain presidentti on tehnyt. Nixonin matkan aikana allekirjoitettiin sopimuksia luonnonsuojelusta, lääketieteestä sekä avaruustutkimuksesta ja talousteknisestä yhteistyöstä.

Neuvotteluiden lopputulos oli SALT I -sopimus, jonka Richard Nixon ja Leonid Brežnev allekirjoittavat Kremlin palatsissa 26. toukokuuta. Sopimusta oli viimeistelty Helsingissä, ja se oli tärkeä askel strategisten aseiden tuotannon rajoittamiseksi.

Washingtonin ydinaseriisuntakokous[19] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
18. kesäkuuta – 25. kesäkuuta, 1973   Washington (DC), Yhdysvallat[10] Richard Nixon Leonid Brežnev ydinaseriisunta

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnevin vierailu 16. kesäkuuta Yhdysvaltoihin oli vastavierailu vuoden 1972 vierailulle, jolloin Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon teki ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä vierailun Neuvostoliittoon.

Brežnevin ja Nixon väliset neuvottelut käytiin Washingtonissa, Yhdysvaltain presidentin kesäasunnolla Camp Davidissa ja Nixonin Kalifornian asunnolla San Clementessä.

Nixon ja Brežnev allekirjoittivat laajakantoisen ydinsodan estämisjulistuksen. Lisäksi he antoivat periaatejulistuksen SALT-päämääristä ja niiden loppuun saattamisesta vuoteen 1974 mennessä. Lisäksi sovittiin ns. MBFR-sopimuksen eli sotajoukkojen supistamisneuvotteluiden alkamispäiväksi 30. lokakuuta 1974. Tämän sopimuksen sanottiin antaneen tietä ETYKille, koska MBFR-ajankohdan määrääminen oli ollut Nato-maille ennakkoehto turvakokouksen toisen vaiheen aloittamiselle Genevessä.

Lisäksi neuvotteluissa keskusteltiin Neuvostoliiton juutalaisten maastamuutosta ja sen ongelmista. Brežnev teki selväksi senaatin jäsenille, että vuonna 1972 oli noin 61 00 neuvostojuutalaista anonut lupaa muuttaa Israeliin. Luvista 800 evättiin. 25. kesäkuuta Brežnevin vierailu päättyi ja hän palasi Pariisin kautta Neuvostoliittoon. Pariisissa Brežnev tapasi presidentti Georges Pompidoun.

Moskovan TTBT kokous[20] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
28. kesäkuuta – 3. heinäkuuta 1974   Moskova, Neuvostoliitto[18] Richard Nixon Leonid Brežnev TTBT-sopimus

Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin viikon kestänyt valtiovierailu Neuvostoliitossa alkoi 27. kesäkuuta. Saavuttuaan Moskovaan Nixon neuvotteli kolmesta yhteistyösopimuksesta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välille. 1. heinäkuuta Leonid Brežnev ja Nixon pääsivät sopimukseen molempien maiden torjuntaohjusten (ABM) ja maanalaisten ydinkokeiden rajoittamisesta sekä siitä että edelleen ponnisteltaisiin strategisten hyökkäysohjusten rajoittamiseksi. Lisäksi päästiin sopimukseen laajennetusta kauppa- ja tutkimustyöstä.

Vladivostokin SALT kokous[21] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
23. marraskuuta – 24. marraskuuta 1974   Vladivostok, Neuvostoliitto[22] Gerald Ford Leonid Brežnev SALT-kommunikea

Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Leonid Brežnev tapasivat toisensa 23.–24. marraskuuta Neuvostoliiton länsirannikolla Vladivostokissa. Tapaamisen tärkein kohta oli SALT-neuvotteluiden edistäminen. Osapuolet sopivat uusista suuntaviivoista, jotka merkitsivät 10-vuotista sopimusta ydinasevarustelujen supistamisesta. Kommunikean mukaan sopimus SALT II:sta tulisi vuonna 1975.

ETYK-kokous 1975[23] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
30. heinäkuuta – 2. elokuuta 1975   Helsinki, Suomi[22] Gerald Ford Leonid Brežnev Helsingin sopimus ja ETYK-kokous

Helsingin ETYK-huippukokouksen aikana 2. heinäkuuta Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Leonid Brežnev ja Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford tapasivat toisensa Neuvostoliiton suurlähetystössä. Molemmat osapuolet tähtäsivät strategisten aseiden käytön rajoittamiseen (SALT). Sopimuksen jatkoneuvottelut olivat olleet alkuvuoden 1975 jäissä, joten osapuolten tapaaminen Helsingissä oli odotettu. Läpimurtoa ei kuitenkaan tullut pitkistä neuvotteluista huolimatta. Ford ja Brežnev kuitenkin korostivat, että neuvottelujen henki oli ystävällinen ja rakentava.

Wienin SALT II -kokous[24] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
15. kesäkuuta – 18. kesäkuuta 1979   Wien, Itävalta[25] Jimmy Carter Leonid Brežnev SALT II -allekirjoitus

Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Leonid Brežnev saapuivat Wieniin kauan suunniteltua huippukokousta varten.

Tapaamisen kohokohta oli SALT II -sopimuksen allekirjoittaminen Hofburgin vanhassa keisarillisessa palatsissa 18. kesäkuuta. Sopimuksella pyrittiin rajoittamaan strategisten aseiden, lähinnä mannertenvälisten ohjusten kilpavarustelua. SALT II:ssa oli määrä pudottaa ydinaseiden kantolaitteiden lukumäärää 2 400:sta 2 250:een vuoteen 1981 mennessä. Neuvostoliitto oli näin ollen valmis hävittämään 270 kantolaitetta ja Yhdysvallat noin 190. Lukumäärät sisälsivät maa-, lento- ja vedenalaisissa tukikohdissa käytettäviä kantolaitteita.

Geneven kokous 1985[26] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
19. marraskuuta – 21. marraskuuta 1985   Geneve, Sveitsi[27] Ronald Reagan Mihail Gorbatšov aseidenriisunta

Ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen tapasivat Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov huippukokouksessa Genevessa 19. marraskuuta. Tapaamiset sujuivat hyvin, mutta asiakysymyksissä ei saavutettu toivottua lähentymistä. Molemmat osapuolet korostivat ydinasevarustelun vähentämistä. Gorbatšov totesi kuitenkin pitävänsä tulosten saavuttamista mahdollisena vain siinä tapauksessa, että Yhdysvallat luopuisi suunnitelmastaan avaruuden käyttämiseksi sotilaallisiin tarkoituksiin eli SDI-järjestelmästä.

Osapuolet keskustelivat myös alueellisista selkkauksista kuten Afganistanin miehityksestä sekä Keski-Amerikan ongelmista, joihin ei kuitenkaan saatu käytännön tuloksia.

Reykjavíkin kokous[28] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
10. lokakuuta – 12. lokakuuta 1986   Reykjavík, Islanti[27] Ronald Reagan Mihail Gorbatšov aseidenriisunta

Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat 11. lokakuuta Reykjavíkissä. Reykjavíkin kokouksen tarkoituksena oli neuvotella vakavasti sekä asevarustelusta että aseidenriisunnasta. Neuvostoliitto kuitenkin esitti laajan suunnitelman, jonka piti johtaa mannertenvälisten ydinaseilla varustettujen ohjusten sekä myös keskimatkan ja keskilyhyenmatkan ohjusten asteittaiseen poistamiseen. Yhdysvallat kuitenkin huomasi, että suunnitelma olisi sille ja muille Nato-maille epäedullinen, sillä se tarkoittaisi vain tavanomaisten aseiden varaan rakennettua varustelutasapainoa, mikä olisi ongelma.

Washingtonin INF-kokous[29] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
7. joulukuuta – 10. joulukuuta 1987   Washington (DC), Yhdysvallat[10] Ronald Reagan Mihail Gorbatšov INF-sopimus

,Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšovin ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin välinen huippukokous Washingtonissa oli historiallinen. Kokouksen kohokohta oli kaikkien ydinkärjillä varustettujen keskimatkanohjusten poistamissopimus eli INF-sopimus. Tämä tarkoitti sitä, että Yhdysvallat tuhosi seuraavan kolmen vuoden aikana 396 Pershing-2-risteilyohjusta, ja 72:ta vanhaa Saksan liittotasavaltaan sijoitettua Pershing 1 A -ohjusta ei korvattu

uusilla. Neuvostoliitto sitoutui tuhoamaan 683 ohjusta.

Sopimus oli ensimmäinen, jossa molemmat suurvallat sitoutuivat tuhoamaan jo olemassa olevia aseita. Strategisten mannertenvälisten ohjusten vähentämisessä ei saatu sopimusta aikaan.

Alueellisista konflikteista kuten Keski-Amerikan contrien rahoittamisesta tai Afganistanin vetäytymisestä ei saatu tuloksia.

Moskovan kokous[30] [31] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
29. toukokuuta – 1. kesäkuuta 1988   Moskova, Neuvostoliitto[27] Ronald Reagan Mihail Gorbatšov aseidenriisunta Euroopassa

Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat huippukokouksessa Moskovassa 29. toukokuuta. Yhdysvaltain senaatti oli ratifioinut joulukuussa 1987 allekirjoitetun keskimatkanohjusten poistamista koskevan INF-sopimuksen. Sopimus astui voimaan heti huippukokouksen aikana. Suurvallat pääsivät periaatepäätökseen mannertenvälisiä ydinkärjillä varustettuja ohjuksia koskevien neuvottelujen jatkamisesta. Lisäksi risteilyohjusten laskennasta sekä lentokoneiden kantamista risteilyohjuksista päästiin ymmärrykseen. Osapuolet eivät allekirjoittaneet mitään sopimusta. Myöskään Yhdysvaltain avaruuspuolustusjärjestelmästä SDI:stä ei päästy sopimuksiin. Suurin kysymys oli kuitenkin sotalaivoihin rakennettujen risteilyohjuksien poistaminen.

YK:n yleiskokous 1988[32] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
7. joulukuuta 1988   New York, Yhdysvallat [10] Ronald Reagan Mihail Gorbatšov aseidenriisunta

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov arvosteli pitämässään puheessa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 7. joulukuuta suurvaltojen välejä rasittaneita asenteita toteamalla, ettei suljettu yhteiskunta ollut toiminut ja ettei Neuvostoliitolla olisi yksinoikeutta totuuteen. Gorbatšov painotti aserajoituksien jatkamista ja kansainvälisen yhteistyön lisäämistä. Lisäksi Gorbatšov ilmoitti, että Neuvostoliitto alkaisi vähentää konventionaalisia sotajoukkoja 500 000 sotilaalla. Joukot vedettäisiin pois Itä-Euroopasta ja Neuvostoliiton Euroopan puoleisesta osasta ja Mongoliasta. Tähän kuuluisivst tankit, tykit, hävittäjät sekä erillisiä laitoksia ja varastoja. Lisäksi Afganistanin joukkojen vetäytymistä nopeutetaan. Näin kylmä sota lopetettiin ilman laukaustakaan. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1960, jolloin Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri esiintyi YK:n yleiskokouksessa, edellinen oli Nikita Hruštšov.

Maltan kokous[33] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
2. joulukuuta – 3. joulukuuta 1989   Valletta, Malta[34] George H. W. Bush Mihail Gorbatšov Saksojen yhdistyminen

Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat toisensa 2. joulukuuta Maltalla. Ensimmäisen päivän neuvottelut käytiin neuvostoliittolaisella Slava-aluksella ja toinen päivä taas yhdysvaltalaisella Belknap-aluksella, mutta sään takia ne siirtyivät risteilijä Maksim Gorkille, joka oli ankkurissa Marsaxlokkin satamassa. Osapuolet keskustelivat strategisten aseiden supistamisesta puolesta. Start-sopimuksen allekirjoittamisajankohta oli kaikkien yhteinen tavoite. Osapuolet allekirjoittivat taloudellisia sopimuksia. Neuvostoliiton jäsenyys IMF:ssä sekä Maailman pankissa oli myös tapetilla. Myös GATT-jäsenyys oli ajankohtainen. Saksojen kysymyksessä osapuolet painottivat, että asia olisi ainoastaan saksalaisten oma asia.

Washingtonin kokous 1990[35] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
30. toukokuuta– 3. kesäkuuta 1990   Washington D.C., Yhdysvallat[10] George H. W. Bush Mihail Gorbatšov kemiallisten aseiden kieltosopimus

Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov tapasivat toisensa Washingtonissa 3. kesäkuuta. Osapuolet neuvottelivat Start-sopimuksen allekirjoittamisesta, jolla pyritään vähentämään strategisia ydinohjuksia 30 prosentilla. Maiden hallussa olevista kemiallisista aseista päätettiin hävittää yli puolet. Hävittäminen aloitettaisiin vuonna 1992 ja puolet aseista olisi tuhottu vuoteen 1999 mennessä. Maiden välinen kauppasopimus allekirjoitettiin. Gorbatšov keskusteli yhdysvaltalaisten yritysten johtajien kanssa mahdollisuuksista päästä auttamaan Neuvostoliiton ongelmissa olevaa taloutta. Presidentit keskustelivat myös Saksojen yhdistymisestä ja Euroopan turvallisuudesta.

Helsingin kokous 1990[36] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
9. syyskuuta 1990   Helsinki, Suomi[34] George H. W. Bush Mihail Gorbatšov Kuwaitin miehitys [37]

Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov tapasivat toisensa Helsingissä 9. syyskuuta järjestetyssä pikahuippukokouksessa. Kokouksen aiheena oli ensisijaisesti Irakin toimeksi panema Kuwaitin miehitys. Osapuolet pääsivät heti alussa yhteisymmärrykseen siitä, että Irakin on vedettävä joukkonsa pois Kuwaitista ja vapautettava kaikki siellä olevat panttivangit. Neuvostoliiton Irakiin lähettämän

parinsadan sotilasneuvonantajan sovittiin vetäytyvän määräaikaan mennessä. Yhteisymmärrystä Kuwaitin miehityksen lopettamisesta ei saatu aian,si sillä Yhdysvallat oli sotilaallisen iskun kannal,la kun taas Neuvostoliitto kannatti pakotepolitiikkaa.

ETYK-kokous 1990[38] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
19. marraskuuta 1990   Pariisi, Ranska[34] George H. W. Bush Mihail Gorbatšov ETYK ja TAE-sopimus

22 Nato-maan ja Varsovan liiton maan päämiehet allekirjoittivat laajan aseidenriisuntasopimuksen Pariisin ETYK-huippukokouksessa 19. marraskuuta.

16 Naton ja kuusi Varsovan liiton maata vakuuttivat, etteivät ole enää vihollisia, vaan luovat nyt uuden kumppanuuden ja keskinäisen yhteistyön.

Juhlallisessa allekirjoitustilaisuudessa liitot sopivat, ettei aseita enää käytetä muuhun kuin lailliseen puolustukseen ja vain YK:n sääntöjen mukaisesti.

TAE-sopimus eli CFE (Conventional Armed Forces in Europe) sisälsi Euroopassa olevien tavanomaisten aseiden huomattavan vähentämisen.

TAE-sopimus rajoitti aseet molemmin puolin 20 000 panssarivaunuun, 30 000 panssaroituun miehistönkuljetusvaunuun, 20 000 tykkiin, 6 800 hävittäjään ja 2 000 rynnäkköhelikopteriin.

Sopimuksen mukaan noin neljännes miljoonaa asetta tuhotaan tai muutetaan rauhanomaiseen käyttöön vuoteen 1994 mennessä. TAE-sopimus koski varustelua Atlantin rannikolta Ural-vuoristolle.

Neuvostoliitto siirsi joukkoja Ural-vuoriston toiselle puolelle, joka on sopimuksen ulkopuolella. Yhdysvaltain joukot Euroopasta siirrettiin Persianlahdelle.

Lisäksi Pariisissa allekirjoitettiin peruskirja, jossa määriteltiin länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän malli koko Euroopalle.

Lontoon G7 kokous[39] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
17. heinäkuuta 1991   Lontoo, Britannia[34] George H. W. Bush Mihail Gorbatšov Neuvostoliiton taloudelliset ongelmat ja asekauppa

Seitsemän johtavan läntisten teollisuusvaltioiden päämiehet kokoontuivat 15. heinäkuuta kolmipäiväiseen neuvonpitoon Lontooseen. Kokouksen osallistujat olivat Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush, Ranskan presidentti François Mitterrand, Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Euroopan yhteisön presidentti Jacques Delors, Italian pääministeri Giulio Andreotti, Kanadan pääministeri Brian Mulroney, Japanin pääministeri Toshiki Kaifu ja Alankomaiden pääministeri Ruud Lubbers.

Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov osallistui kokoukseen kutsuttuna. Kokouksen aiheena oli Neuvostoliiton talousongelmat. G7-maat lupasivat vauhdittaa Neuvostoliiton liitännäisjäsenyyttä IMF:ssä ja Maailman pankissa. Mihail Gorbatšov ja Yhdysvaltain presidentti Bush keskustelivat muuan muassa Start-sopimuksen allekirjoittamistapahtumista.

G7-ryhmän kokouksessa Irakin taloudellisia pakotteita jatkettiin.

Moskovan START I kokous[40] muokkaa

Kuvagalleria muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
30. heinäkuuta – 31. heinäkuuta, 1991   Moskova, Neuvostoliitto[34] George H. W. Bush Mihail Gorbatšov START I

Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov allekirjoittivat 31. heinäkuuta Moskovan Kremlissa historiallisen aseidenriisuntasopimuksen eli START I:n. Sopimuksessa Neuvostoliiton oli tarkoitus vähentää ydinkärkiä 30 prosentilla ja Yhdysvaltain 25 prosentilla. START I oli jatkoa vuonna 1987 allekirjoitetun INF-sopimukselle. INF-sopimus koski lähinnä ydinohjusten aseistariisuntaa, jolla osapuolet tuhoaisivat omia keskimatkan ja lyhyen keskimatkan ydinohjuksiaan.

Huippukokouksessa osapuolet keskustelivat muun muassa Neuvostoliiton talousongelmista sekä Lähi-idän tilanteesta. Bush ilmoitti myös, että Yhdysvallat olisi valmis auttamaan Neuvostoliittoa taloudellisesti muun muassa tullimääräyksiä pienentämällä. Samalla Bush painotti, että Neuvostoliiton tulisi ratkaista Baltian maiden itsenäisyyskysymykset sekä lopettaa Kuuban taloudellinen ja sotilaallinen apu. Myös

kä Neuvostoliiton armeijan valv Kuuban maan talouselämässä tuli loppua.

Lisäksi Bush kävi keskusteluita Venäjän federaation presidentin Boris Jeltsinin kanssa.

Madridin kokous[41] muokkaa

Tietolaatikko muokkaa

päivämäärä paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai
ministerineuvoston puheenjohtaja 		teema
29. lokakuuta – 30. lokakuuta 1991   Madrid, Espanja[34] George H. W. Bush Mihail Gorbatšov Israelin–Palestiinan konflikti

Kansainvälinen rauhankonferenssi Lähi-idän ongelmista alkoi 30. lokakuuta Madridissa. Viisi päivää kestänyt konferenssi oli historiallinen, sillä ensi kertaa Israelin, arabimaiden sekä palestiinalaisten edustajat istuivat yhteiseen neuvottelupöytään.

Konferenssiin saakka oli päästy Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, YK:n ja EY:n pitkäaikaisten neuvotteluiden jälkeen. Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush sekä Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov vetosivat avauspuheessaan Israelin ja arabimaiden sovinnonhaluun. Lisäksi Bush vaati epäsuorasti Israelia suostumaan sovitteluratkaisuun aluevaatimuksissaan.

Palestiinalaiset pitävät kokousta onnistuneena, sillä heidät oli ensimmäistä kertaa hyväksytty neuvottelukumppaniksi. Konferenssin vaikein ongelma oli Israelin ja Syyrian välinen, joka koski Golanin kukkuloiden juutalaisasutuksia.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. ↑ päätoimittaja Jorma O. Tianen: ”1940-luku”, Vuosisatamme kronikka, s. 600. Konferenssi Teheranissa. Turnhout, Belgia: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-x.
  2. ↑ a b Travels of President Franklin D. RooseveltU.S. Department of State Office of the Historian
  3. ↑ päätoimittaja Jorma O. Tianen: ”1940-luku”, Vuosisatamme kronikka, s. 633. Huippukonferenssi Krimillä. Turnhout, Belgia: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-x.
  4. ↑ Presidents Travels to Russia U.S. Department of State Office of the Historian WebCitation archive (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ päätoimittaja Jorma O. Tianen: ”1940-luku”, Vuosisatamme kronikka, s. 646. Potsdamin konferenssi: Saksa jaetaan. Turnhout, Belgia: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-x.
  6. ↑ Travels of President Harry S. TrumanU.S. Department of State Office of the Historian
  7. ↑ päätoimittaja Jorma O. Tianen: ”1950-luku”, Vuosisatamme kronikka, s. 777. Suurvallat tapaavat Genevessä. Turnhout, Belgia: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-x.
  8. ↑ a b Travels of President Dwight D. EisenhowerU.S. Department of State Office of the Historian
  9. ↑ päätoimittaja Jorma O. Tianen: ”1950-luku”, Vuosisatamme kronikka, s. 840. Hruštšev USA:ssa. Turnhout, Belgia: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-x.
  10. ↑ a b c d e f Visits By Foreign Leaders of Russia U.S. Department of State Office of the Historian WebCitation archive (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ 1959 Year In Review Khrushchev Visits the United States WebCitation archive (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ päätoimittaja Jorma O. Tianen: ”1960-luku”, Vuosisatamme kronikka, s. 850. U-2 selkkaus lopettaa huipputapaamisen. Turnhout, Belgia: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-x.
  13. ↑ päätoimittaja Jorma O. Tianen: ”1960-luku”, Vuosisatamme kronikka, s. 866. Huipputapaaminen Wienissä. Turnhout, Belgia: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-x.
  14. ↑ päätoimittaja Pirkko Greis: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1961, s. 105. Kennedy ja Hrushthev tapasivat Wienissä. Tampere: Hämeen Kirjapaino Oy, 1962.
  15. ↑ Travels of President John F. KennedyU.S. Department of State Office of the Historian
  16. ↑ päätoimittaja Kerttu Saarela: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1967, s. 121-137. Vuoden huomattavin tapaaminen. Helsinki: Inter-Kuva Oy, 1968.
  17. ↑ päätoimittaja Kerttu Saarela: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1972, s. 104-105. Vuoden huomattavin tapaaminen 1972. Helsinki: Inter-Kuva Oy, 1973.
  18. ↑ a b Travels of President Richard M. Nixon U.S. Department of State Office of the Historian WebCitation archive (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ päätoimittaja Kerttu Saarela: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1967, s. 1136-127. Brežnev Yhdysvalloissa. Helsinki: Inter-Kuva Oy, 1974.
  20. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 74, s. 144. Lämmin vastaanotto Nixonille. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1974.
  21. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 74, s. 274. Ford ja Brezhnev edistivät SALT-neuvotteluja. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1974.
  22. ↑ a b Travels of President Gerald R. FordU.S. Department of State Office of the Historian
  23. ↑ Ford ja Brežnev tapasivat Helsingissä Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 3.5.2012.
  24. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 79, s. 153. SALT II allekirjoitettiin seitsemän vuoden neuvottelujen tulos. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1980.
  25. ↑ Travels of President Jimmy CarterU.S. Department of State Office of the Historian
  26. ↑ C.G. Ernrooth: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1985, s. 194. Isot pojat tapaavat Genevessä. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1986. ISBN 3-906556-17-14.
  27. ↑ a b c Travels of President Ronald ReaganU.S. Department of State Office of the Historian
  28. ↑ C.G. Ehnrooth: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1986, s. 172. Reykjavikin huipputapaaminen. Helsinki: Gummerus Oy, 1987.
  29. ↑ C.G. Ehnrooth: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1987, s. 204. Huipputapaaminen Washingtonissa. Saarijärvi: Gummerus Oy, 1988. ISSN 3-906556-38-7.
  30. ↑ C.G. Ehnrooth: Vuoden uutistapahtumat kuvina 1988, s. 92–93. Moskovan huipputapaaminen. Saarijärvi: Gummerus Oy, 1989. ISSN 3-906556-50-6.
  31. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 88, s. 12. Reagan Moskovassa. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1988.
  32. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 88, s. 293. Gorbatshov lopetti kylmän sodan. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1988.
  33. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 89, s. 283. Bush ja Gorbatshov tapasivat toisensa. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1989.
  34. ↑ a b c d e f Travels of President George H.W. BushU.S. Department of State Office of the Historian
  35. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 90, s. 124. Huippukokous Washingtonissa. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1990.
  36. ↑ päätoimittaja Enzio Sevon: Vuosikirja 90, s. 219. Suurvaltojen Summit Helsingissä. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1990.
  37. ↑ "Joint News Conference of President Bush and Soviet President Mikhail Gorbachev in Helsinki, Finland September 9, 1990" The American Presidency Project WebCitation archive (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Leena Hybinette: Vuosi 90, s. 271. Pariisin Etykissä hyvästit kylmälle sodalle. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1990. ISSN 0349-3660.
  39. ↑ Leena Hybinette-Bergknut: Vuosi 91, s. 168. Seitsemän rikasta tuki Gorbatshovia. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1991. ISSN 0349-4660.
  40. ↑ Leena Hybinette-Bergknut: Vuosi 91, s. 174. USA ja Neuvostoliitto allekirjoittivat Start-sopimuksen. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1991. ISSN 0349-4660.
  41. ↑ Leena Hybinette-Bergknut: Vuosi 91, s. 258. Rauhankokous Madridissa. Helsinki: Bertmark Kustannus Oy, 1991. ISSN 0349-4660.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Neuvostoliiton_ja_Yhdysvaltain_välisistä_huippukokouksista&oldid=22170552”