Ludvig XII
Ludvig XII (27. kesäkuuta 1462 – 1. tammikuuta 1515) oli Ranskan kuningas vuosina 1498–1515. Ludvig, Orléansin herttua, oli edellisen kuninkaan Kaarle VIII:n kaukainen serkku, Kaarle V:n pojanpojanpoika. Kaarle VIII:n lapset olivat kuolleet ennen häntä.
Ludvig oli aiemmin naimisissa Ludvig XI:n tyttären Johannan kanssa, mutta hänen avioliittonsa mitätöitiin, jotta hän saattoi naida Kaarlen lesken Anna Bretagnelaisen, joka oli Bretagnen Frans I:n tytär, ja siten saada Bretagnen liittoon Ranskan kanssa. Annan kuoltua vuonna 1514 Ludvig nai Englannin Henrik VII:n tyttären Maria Tudorin yrityksenä saada perillinen Englannin valtaistuimelle, mutta epäonnistui tässä: Ludvig kuoli itse vain kolmen kuukauden kuluttua avioliiton solmimisesta.
Yrittäessään päästä Milanon herttuaksi Ludvig XII jatkoi edeltäjänsä aloittamia sotia Italiassa. Hän saikin Milanon Ranskan hallintaan, jossa se oli vuosina 1499–1511, kunnes paavi Julius II muodosti Pyhän liigan vastustamaan Ranskan valtapyrkimyksiä Italiassa. Sveitsiläiset ajoivat viimeiset ranskalaisjoukot Milanosta vuonna 1513. Ludvig XII oli melko suosittu kuningas, koska hän uudisti oikeuslaitosta ja alensi veroja, mistä juontuu lempinimi ”Kansan isä”.
Jälkeläiset muokkaa
Ludvig XII:n ensimmäinen avioliitto Ludvig XI:n tyttären Johannan kanssa oli lapseton ja se mitätöitiin Ludvigin noustua Ranskan kuninkaaksi 1498. Toisesta avioliitostaan Anna Bretagnelaisen kanssa Ludvig sai yhteensä viisi lasta, joista kaksi tytärtä, Claudia (1499–1524) ja Renée (1510–1575), jäivät eloon. 1503, 1508 ja 1512 syntyneet pojat kuolivat heti. Ludvigin kolmas avioliitto Englannin kuninkaan Henrik VII:n tyttären Maria Tudorin kanssa päättyi lapsettomana Ludvigin kuolemaan pian häiden jälkeen.
Koska Ludvigilla ei kuollessaan ollut eläviä miespuolisia jälkeläisiä, häntä seurasi Ranskan valtaistuimelle hänen serkkunsa Frans I, joka oli myös naimisissa Ludvigin tyttären Clauden kanssa.
 |
Edeltäjä: Kaarle VIII |
Ranskan kuningas |
Seuraaja: Frans I |