Ludvig Fabritius (eläinlääkäri)
Ludvig Julius Wolfgang Fabritius (25. huhtikuuta 1854 Viipuri – 16. maaliskuuta 1933 Turku) oli suomalainen eläinlääkäri ja Turun Hippoksen perustajajäsen sekä pitkäaikainen puheenjohtaja.
Elämä muokkaa
Fabritiuksen vanhemmat olivat lehtori Johan Gabriel Fabritius ja Emilia Elisabeth Dannenberg. Hän opiskeli Tukholman eläinlääkintäinstituutissa 1873–1876 ja toimi sitten eläinlääkärinä Viipurin läänissä sekä opettajana Kurkijoen ja Mustialan maatalousoppilaitoksissa, ennen siirtymistään läänineläinlääkäriksi Turkuun 1887. Tästä virasta hän erosi vasta vuonna 1926. Fabritius toimi Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1904-1911 ja 1914-1917. [1]
Fabritiuksen tärkeimmät harrastukset olivat suomenhevosen jalostus ja raviurheilu. Hän valmensi vuosina 1887–1895 omistamaansa juoksijaori Kirppua moninkertaiseksi voittajaksi, ottaen 16 ensimmäistä ja 6 toista palkintoa. Kirppu voitti Fabritiuksen ajamana muun muassa Suuren orikilpailun neljästi peräkkäin vuosina 1888–1891.
Fabritius suoritti stipendiaattina 1883 zooteknillisiä opintoja Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa, Skotlannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Itävallassa perustettavaa Korkeasaaren eläintarhaa varten. Jo ennen Turun Hipposen perustamista vuonna 1894 Fabritius oli perustanut 1890 Suomen ensimmäisen hevosvakuutusyhtiön (vuodesta 1916 Turun Eläinvakuutusyhdistys), jonka puheenjohtajana hän myös toimi.
Fabritius kirjoitti ja julkaisi kirjoja sekä piti palstaa Turun Sanomissa otsikolla Maamies Fabritiusta tapaamassa. Hän oli lisäksi etevä viulisti, joka toimi Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1902-1923.[2] Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1879 oli Wilhelmina Hagan (k. 1908) ja toinen vuodesta 1916 Aili Sigrid Bergh.
Fabritiuksen muistoksi on vuodesta 1987 lähtien järjestetty Metsämäen raviradalla kilpailu, joka nykyään tunnetaan nimellä L. Fabritius Memorial – Åbofemman.
Fabritiuksen veljiä olivat säveltäjä ja viulisti Ernst Fabritius, tähtitieteilijä Wilhelm Fabritius, pikakirjoituksen kehittäjänä tunnettu luutnantti August Fabritius ja kenraaliluutnantti Johannes Kristian Fabritius.[3]
Teoksia muokkaa
- Suomen ravisportin kalenteri (1883–1887)
- Den finska hästen (1884)
- Eläinsuojeluksesta ja kotieläinten hoidosta (1892, Tampereen Eläinsuojelusyhdistys)
- Ravikilpailujen tarkotuksesta ja suomalaisen juoksijahevosen harjoittamisesta (1914)
- Juoksijaori Kirppu jälkeläisineen (1927)
Lähteet muokkaa
- Kansallisbiografia (Viitattu 7.9.2011)
- Liinaharja, suomenhevosen taival. (toim.) Pesonen Hannu, Hankimo Olavi, Pystynen Venla, Pesonen Riikka. Otava (2007)
- Suomenhevonen 100 vuotta näyttelyluettelo[vanhentunut linkki]
- Ludvig Fabritius 70-vuotias, Turun Sanomat 25.4.1924
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 181.
- Jutikkala, Eino: Turun kaupungin historia 1856-1917. Turku: Turun Sanomalehti ja Kirjapaino Osakeyhtiö, 1957.
Viitteet muokkaa
- ↑ Jutikkala 1957, s.599.
- ↑ Jutikkala 1957, s.933.
- ↑ Veli-Matti Autio: Fabritius (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.