Lucian Blaga
Lucian Blaga (1895 Lancrăm, Romania – 1961 Cluj, Romania) oli romanialainen runoilija, näytelmäkirjailija, filosofi ja kääntäjä. Hän kuului Romanian akatemiaan vuodesta 1937.[1] Hän oli vuonna 1956 ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksilähde?.
| Lucian Blaga | |
|---|---|
.jpg) Lucian Blaga |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1895 Lancrăm, Romania |
| Kuollut | 1961 (65–66 vuotta) Cluj, Romania |
| Kansalaisuus | Romania |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | romania |
| Tuotannon kieli | romania |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Blaga opiskeli Wienin yliopistossa ja valmistui filosofian tohtoriksi. Hän toimi 1926–1939 diplomaattina. Vuosina 1939–1948 hän oli Clujin yliopistossa filosofian professorina ja työskenteli sen jälkeen Romanian akatemian historian tutkimuslaitoksessa Clujissa.[1]
Blagan tuotannossa oli filosofisia teoksia, runoja, näytelmiä ja esseekokoelmia.[1]
Suomennettu teos muokkaa
- Aura ja huilu, runoja, suom. Martti Larni. Kirja Suomen Kirja 1945.
Virpi Leppäsen suomentamia runoja julkaistu: Taite: runouslehti 1995, nro 1, s. 8–9.[2]
- Kirje
- Te vuoret, antakaa munulle ruumis
- Tippukivi
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Blaga, Lucian”, Otavan kirjallisuustieto, s. 95. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Lucian Blaga (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 2.12.2020, viitattu 5.1.2021
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lucian Blaga Wikimedia Commonsissa
