Lotte Ulbricht
Lotte Ulbricht (19. huhtikuuta 1903 Berliini, Preussi, Saksa – 27. maaliskuuta 2002 Berliini, Saksa[1]) syntyjään Charlotte Kühn oli saksalainen kommunistipoliitikko. Hän oli Saksan demokraattista tasavaltaa hallinneen Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) virkailija ja DDR:n johtajan Walter Ulbrichtin puoliso.[1]
Elämänvaiheita muokkaa
Charlotte Kühnin vanhemmat olivat köyhiä työläisiä, isä sekatyömies ja äiti kotiapulainen. Hänellä oli vanhempi veli Bruno, jonka Gestapo murhasi Amsterdamissa vuonna 1943. Koulun käytyään Kühn teki toimistotöitä, kuten pikakirjoitusta. Saksan kommunistiseen puolueeseen hän liittyi täytettyään 18 vuotta.[1]
Kühn nousi nopeasti puolueen organisaatiossa. Hän pääsi puolueen keskuskomiteaan ja puolueen valtiopäiväryhmään sekä toimi kansainvälisessä kommunistinuorten liikkeessä. Tuolloisen aviomiehensä Erich Wendtin kanssa hän muutti Neuvostoliittoon Moskovaan 1931. Aviopari työskenteli Kominternissä.[1]
Vuonna 1936 Kühnin aviomies pidätettiin osana Stalinin vainoja, ja Kühn otti avioeron. Myös Kühnia itseään kuulusteltiin. Hän jatkoi työskentelyään Neuvostoliitossa aina vuoteen 1945, jolloin hän palasi Saksaan. Vuonna 1947 hän sai työpaikan tulevan aviomiehensä Walter Ulbrichtin sihteerinä. Ulbricht oli hänen vanha tuttunsa jo Moskovan vuosilta.[1]
Kühnin ja Ulbrichtin työtoveruus muuttui seurustelusuhteeksi, ja avioliiton he solmivat toukokuussa 1953. Kuukautta myöhemmin neuvostopanssarit kukistivat työolojensa huonontamista vastaan kapinoineet työläiset. Useita kymmeniä työläisiä kuoli ja tuhansia vangittiin.[1]
Avioiduttuaan Lotte Ulbricht lopetti työnsä sihteerinä ja ryhtyi opiskelemaan sosiaalitieteitä. Vuodet 1959–1973 hän työskenteli Marxismi-leninismin instituutissa. Pariskunta adoptoi neuvostoliittolaisen tytön, Beaten. Näkyvää roolia hallinnossa Lotte Ulbrichtilla ei ollut, hän editoi miehensä puheita ja kertoi mielipiteitään naisia koskevissa yhteiskunnallisissa asioissa.[1]
Walter Ulbricht erosi kaikista viroistaan vuonna 1971. Eron taustavaikuttajana oli Erich Honecker. Lotte Ulbricht jatkoi työelämässä vuoteen 1973. Hänet palkittiin usein Saksan demokraattisen tasavallan kunnianosoituksilla. Hän sai kunnianosoituksia vuosina 1959, 1963, 1969, 1983 ja 1988. Hän vietti eläkevuosiaan Itä-Saksan kodissaan Pankowissa Itä-Saksan kommunistieliitin hienostoasuinalueella Majakowskiringillä. Vuonna 1990 Saksojen yhdistyessä hän antoi yhden vähälukuisista haastatteluistaan, jossa totesi Erich Honeckerin pilanneen miehensä elämäntyön[1](saks. "Honecker hat das Erbe meines Mannes verspielt"[2]). Kommunistipuolueen seuraajapuolueen jäsenenä hän pysyi elämänsä loppuun asti.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Widow of East German Leader Dies, (Arkistoitu – Internet Archive) apnews.com 27.3.2002 (englanniksi)
- ↑ Betr.: Lotte Ulbricht,Taz.de, viitattu 6.10.2021 (saksaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lotte Ulbricht Wikimedia Commonsissa
