Wikipedia

Ljusdalin kunta

kunta Gävleborgin läänissä Ruotsissa

Ljusdalin kunta (ruots. Ljusdals kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hälsinglandiin ja Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Ljusdal.[3]

Ljusdalin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gävleborgin lääni
Maakunta Hälsingland ja Taalainmaa
Keskustaajama Ljusdal
Kuntakoodi 2161
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 5 256,37 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 18 804
 – Väestötiheys 3,6 as./km²









Näkymä Järvzoon eläinpuistosta Järvsöhön
Sillerboån Tallåsenissa
Hamran kansallispuisto Ljusdalin kunnassa

Kunnan maapinta-ala on 5 256,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 804 henkeä (31.12.2021).[2]

Kirkollisesti Ljusdalin kunnan neljä seurakuntaa kuuluvat Uppsalan hiippakuntaan.

Vuonna 2007 kunnassa oli 85,36 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Maantiede muokkaa

Ljusdalin kunta sijaitsee Ljusnan-joen rannalla Ruotsin pohjoisen pääradan (Norra Stambanan) varrella. Kunta kutsuu itseään "Ruotsin lähimmäksi Norlanniksi" (ruots. Sveriges Närmaste Norrland). Norlanti on Ruotsin pohjoisosasta historiallisesti käytetty nimitys. Maantieteellisesti Ljusdal sijaitsee Ruotsin keskiosissa.

Pinta-alaltaan Ruotsin 20. suurimman kunnan ympärillä on paljon luontoaktiviteetteja. Ljusnan-joella on 40 km vesireittejä, joilla on mahdollisuus purjehdukseen, tukinuittoon ja kalastukseen. Hamran kansallispuisto sijaitsee osin Ljusdalin kunnan länsiosissa.

Historia muokkaa

1700- ja 1800-luvuilla alueelle kohdistui laajaa siirtolaisuutta Suomesta ja kunnan lounaisosa tunnetaankin nimellä Orsa Finnmark. Seudulla on yhä runsaasti suomen kieleen pohjautuvaa nimistöä, kuten Noppikoski, Keskisenmäki, Pilkalampinoppi, jne. Iso osa suomalaisperäisestä nimistöstä on ajalta ennen ruotsalaisten invaasiota etelästä.

Väkiluku sai kasvupyrähdyksen kun päärautatie ulotettiin sinne asti 1800-luvun lopulla.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Ljusdalin maalaiskuntaan perustettiin Ljusdalin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1889. Osa kunnasta erotettiin Ljusdalin kauppalaksi vuonna 1914, ja loppuosa säilyi maalaiskuntana. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Vuonna 1963 Ljusdalin maalaiskunta ja kauppala yhdistettiin jälleen. Nykyinen Ljusdalin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kauppala sekä Färilan, Losin, Järvsön ja Ramsjön maalaiskunnat.

Vaakuna muokkaa

Nykyinen vaakuna on hieman erilainen kuin entisen Ljusdalin kauppalan vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys muokkaa

Ljusdalin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 28 719
1955
  
 28 479
1960
  
 26 868
1965
  
 24 574
1970
  
 22 462
1975
  
 21 868
1980
  
 21 595
1985
  
 21 161
1990
  
 21 163
1995
  
 20 785
2000
  
 20 006
2005
  
 19 384
2010
  
 19 065
2015
  
 19 027
2015
  
 18 867
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 870 9,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 231 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 671 3,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 16 255 85,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 187 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 114 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 166 802 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 18,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,5 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 7,4 6,8
  jalostus 20,7 22,1
  palvelut 70,5 69,7
  tuntematon 1,4 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 8 066 8 495
  työpaikkaomavaraisuus 94,9

Taajamat muokkaa

Kunnassa on yhdeksän taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 916 asukasta.[15] Kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Ljusdal 6 230
2 Järvsö 1 407
3 Färila 1 293
4 Tallåsen 586
5 Nore 411
6 Los 387
7 Lillhaga 379
8 Hybo 241
9 Rolfhamre och Måga 215

kKeskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ljusdalin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 3 3 4 5 4 4 5 4 5 4 6 7 7 5 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 15 13 13 11 11 10 9 7 7 9 8 5 4 6 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 3 3 2 5 5 5 3 3 5 2 3 3 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 1 1 2 1 3 3 2 1 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 1 1 2 2 2 2 2 3 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 19 21 22 19 23 20 26 20 19 13 14 12 14 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 6 4 4 4 4 3 3 3 7 5 3 3 4 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 6 3 4 4 2 4 3 2 2 5 4 2 3 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Ljusdalin kunnan piireistä

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Ljusdal-Ramsjö
  • Los-Hamra
  • Färila-Kårböle
  • Järvsö

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Färila
  • Hamra
  • Järvsö
  • Kårböle
  • Ljusdal
  • Los
  • Ramsjö

Kirkot muokkaa

  •  
    Färilan kirkko
  •  
    Fågelsjön kappeli
  •  
    Hamran kirkko
  •  
    Järvsön kirkko
  •  
    Kårbölen kirkko
  •  
    Ljusdalin kirkko
  •  
    Ramsjön kirkko

Ystävyyskunnat muokkaa

Naapurikunnat muokkaa

Näköalapaikat muokkaa

  • Kolsvedjaberget – Korkeus 245 metriä merenpinnasta. (pääsy huipulle osittain autolla, loppumatka jalan)
  • Öjeberget - Korkeus 369 metriä merenpinnasta. Järvsö. (pääsy autolla, näköalaravintola, hiihtokeskus)
  • Järvsö Klack - Korkeus 390 metriä merenpinnasta. Järvsö. (tunnettu maamerkki, huipulle pääsy jalan)
  • Gluggberget - Korkeus 516 metriä merenpinnasta. Järvsö/Harsa. (huipulle pääsy autolla)
  • Mörkberget - Korkeus 291 metriä merenpinnasta. Järvsö. (jalan, näköala Ljusnan-joelle)
  • Vallåsen - Korkeus 367 metriä merenpinnasta. Färila. (pääsy autolla, kotamainen näkötorni)
  • Sundshockeln - Korkeus 312 metriä merenpinnasta.
  • Tväringsberget - Korkeus 463 metriä merenpinnasta.
  • Våsberget - Korkeus 581 metriä merenpinnasta.
  • Tjärnberget - Korkeus 287 metriä merenpinnasta.

Urheilu muokkaa

Ljusdalissa järjestetään vuosittain jääpallon maailmancup-turnaus, ensimmäisen kerran vuonna 1974. Ljusdalin jääpallojoukkue on Ljusdals BK.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.3.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Ljusdal Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.3.2022. (ruotsiksi)
  21. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ljusdalin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Ljusdals kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Gävleborgin läänin kunnat
Bollnäsin kunta • Gävlen kunta • Hoforsin kunta • Hudiksvallin kunta • Ljusdalin kunta • Nordanstigin kunta • Ockelbon kunta • Ovanåkerin kunta • Sandvikenin kunta • Söderhamnin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ljusdalin_kunta&oldid=21281360”