Litulaukka

putkilokasvilaji

Litulaukka eli rohtolitulaukka (Alliaria petiolata) on valkokukkainen ristikukkaiskasvi, jonka murskattujen lehtien tuoksu muistuttaa valkosipulia eli kynsilaukkaa; tästä kasvi on saanut nimensäkin.

Litulaukka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Litulaukat Alliaria
Laji: petiolata
Kaksiosainen nimi

Alliaria petiolata
(M.Bieb.) Cavara & Grande

Katso myös

  Litulaukka Wikispeciesissä
  Litulaukka Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Litulaukkakasvusto.

Litulaukka kasvaa 20–100 cm korkeaksi. Sen kolmion- tai sydämenmuotoiset lehdet ovat 10 cm pitkät ja 2–6 cm leveät. Se voi talvehtia ruusukkeena. Keväällä puhkeavat valkeat kukat ovat halkaisijaltaan 8–15 mm ja tiiviinä kukintona. Terälehtiä on ristikukkaiskasvien tapaan neljä.[1]

Levinneisyys muokkaa

Litulaukkaa tavataan Länsi- ja Keski-Euroopassa Espanjaa ja Portugalia lukuun ottamatta. Pohjoismaissa sitä kasvaa paikoin rannikoilla ja yleisemmin Ruotsin eteläosassa.[1] Suomessa se on melko yleinen Ahvenanmaalla sekä Turun ja Helsingin seuduilla. Yksittäisiä havaintoja on muualta Etelä- ja Keski-Suomesta Ouluun saakka.[2]

Litulaukka on kasvanut luonnonvaraisena eteläisimmässä Suomessa, mutta sitä on käytetty rohdoskasvina, minkä vuoksi se on levinnyt paikoin kiusaksi asti.[3]

Käyttö muokkaa

Valkosipulimaisen makunsa vuoksi litulaukkaa on käytetty mausteena ainakin Venäjän eteläisissä osissa, ja Euroopan kasvissyöjät ovat tutkineet sen viljelyäkin. Myös eroosion estämiseen on kasvia kokeiltu. Yhdysvalloissa litulaukka aiheuttaa vieraslajina ongelmia, koska sillä ei juuri ole luontaisia vihollisia ja se on jopa myrkyllinen eräiden perhosten nuoruusasteille.[4][5]

Lähteet muokkaa

  1. a b Anderberg, Arne: Löktrav Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.8.2008. (ruotsiksi)
  2. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Litulaukka Alliaria petiolata) Kasviatlas 2009. 2010. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 8.4.2011.
  3. Hamari, Risto: "Elämäntapa luo kasvimaailmaa" (oppimateriaali). Edu.fi. (Arkistoitu – Internet Archive) (luettu 30.6.2007.)
  4. F. A. Novak: ”Ristikukkaiset”, Maapallon kasvikuvasto, s. 146. suom. Jorma Taarna. Tammi, 1965.
  5. Debby Kleinstein: Garlic Mustard (Alliaria petiolata) Invasion Biology Introduced Species Summary project - Columbia University. 17.10.2001. Viitattu 9.2.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa