Little Jimmy Dickens
James Cecil Dickens eli Little Jimmy Dickens (19. joulukuuta 1920 Länsi-Virginia – 2. tammikuuta 2015 Nashville, Tennessee[1]) oli yhdysvaltalainen countrylaulaja. Hän oli Grand Ole Opryn vakituinen esiintyjä vuosikymmenten ajan ja kuului vuodesta 1983 Country Music Hall of Fameen.
Dickens aloitti esiintymisen radiossa 1930-luvun lopussa. Syyskuussa 1948 hän sai levytyssopimuksen Columbia Recordsilta, ja samoihin aikoihin hän aloitti myös uransa Grand Ole Opryssä. Hän otti käyttöön taiteilijanimen ”Little Jimmy Dickens”, joka viittaa laulajan pienikokoisuuteen.
Dickensin varhaisten Columbia-hittien joukkoon lukeutuvat ”Country Boy”, ”A-Sleeping at the Foot of the Bed”, ”I’m Little But I’m Loud” ja ”Take an Old Cold Tater (And Wait)”. Vuonna 1950 hän perusti Country Boys -kokoonpanon yhdessä Jabbo Arringtonin, Grady Martinin, Bob Mooren ja Thumbs Carllilen kanssa.
Dickens julkaisi vuonna 1962 nimellä ”The Violet and the Rose” ensimmäisen Top 10 -singlensä kahteentoista vuoteen. Hän teki kansainvälisiä esiintymisiä ja nähtiin mm. The Tonight Show'ssa. Hänen suuri hittinsä ”May the Bird of Paradise Fly Up Your Nose” nousi listaykköseksi. 1960-luvun lopulla hän siirtyi Decca Recordsille. Vuonna 1975 Dickens palasi Grand Ole Opryyn, jonka hän oli jättänyt 1957 päästäkseen Philip Morris Country Music Show’hun. Dickens esiintyi myös useilla Brad Paisleyn musiikkivideoilla.
Dickens kuoli 94-vuotiaana 2. tammikuuta 2015 sairaalassa Nashvillen alueella.[1] Hänet haudattiin Woodlawn Memorial Parkin hautausmaalle Nashvillessä.
Studioalbumit muokkaa
- Old Country Chrush (1954)
- Big Songs by Little Jimmy Dickens (1969)
- Little Jimmy Dickens Sings Out Behind the Barn (1962)
- Handle with Care (1965)
- May the Bird of Paradise Fly Up Your Nose (1965)
- Big Man in Country Music (1968)
- Little Jimmy Dickens Sings (1968)
- Jimmy Dickens Comes Callin' (1969)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Mansfield, Brian: Country great “Little” Jimmy Dickens dies at 94 USA Today. 3.1.2015. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)